Pelkäävä vanki sai rukousvastauksen

Vankilamaailmaa tuntematon voi luulla, ettei noin kolme metriä korkean muurin ja sähkölangoilla muusta yhteiskunnasta eristetyn vankilan sisällä tarvitse kenenkään pelätä. Mutta totuus on toisenlainen. Kerron esimerkin. Toivottavasti se valaisee vankilaelämästä tietämättömälle vankilaelämän pelisääntöjä. Muurien sisäpuolella on aivan toisenlainen kulttuuri, kuin ulkopuolella olevassa. Toivon mukaan eräs tapaus, minkä kerron valaisee vankilamaailman karua todellisuutta. Esimerkkinä käyttämääni vankia nimitän Taneliksi. ( Nimi muutettu). Uskovaisen vankilapastorin luvalla aloitin vankilassa Alfa – kurssin. Siihen osallistuminen oli vangeille vapaaehtoista. Sillä osastolla, millä kurssi pidettiin oli 12 selliä. Ne olivat muutaman neliön koppeja. Jokaisessa kopissa oli tilaa yhdelle miehelle. Kun Alfa – kurssi alkoi oli tosi hieno todeta, miten ensimmäisestä illasta alkaen mukaan tuli kuusi miestä. Siis 50 % osaston vangeista! Taneli oli yksi heistä. Aivan alussa kerroimme kollegani Sepon kanssa, että jokainen voi kysyä, mitä tahansa, joka liittyy tavalla tai toisella ihmisen uskoontuloon. Korostimme, ettei niin tyhmää kysymystä, kukaan voi esittää, ettemme yhdessä voi etsiä siihen vastausta Raamatusta, Jumalan sanasta. Luultavasti sanamme rohkaisivat kurssilaisia. He rohkaistuivat esittämään monenlaisia kysymyksiä. Mieleeni jäi eräs päivä, kun menin osastolle tapaamaan Tanelia. Hän oli yksi innokkaimmista kurssilaisista. Kun eräänä päivänä menin tapaamaan kurssilaisia hämmästyin, kuultuani, että Taneli on viety rundiin. Tiedustelin vartijalta, miksi hänet on laitettu sinne? Mitä hän on tehnyt, jotta hänet on sinne viety? Mielestäni tutuksi tullut Taneli oli tasapainoinen, miellyttävän ja kiltin oloine mies. Ja nyt hän oli rundissa! Pahat ajatukset syöksähtelivät mieleeni kuin myrskytuuli. Kyselin ystävälliseltä vartijalta mahdollisuutta päästä tapaamaan Tanelia. Ilahduin, kun hän oli heti valmis päästämään minut Tanelin luo. Sanoin vartijalle, että rundi on ainoa paikka koko talossa, missä en ole aiemmin käynyt. Kun vartija kuuli sen, etten ole koskaan rundissa käynyt hän oli halusi saattamaan minut sinne. Hän avasi useita lukittuja ovia ennen kuin olimme rundissa. Rundi oli äärimmäisen karu koppi. Muutaman neliön kokoisessa kopissa ei ollut yhtään huonekalua. Vain massiivisista porakivistä valmistettu punkka. Ei sänkyä, ei lakanoita tai muita vuodevaatteita. Ei myöskään pyyheliinoja tai muita normaalielämään kuuluvia peseytymisvälineitä. Sellaisiin olosuhteisiin Taneli oli halunnut päästä omasta tahdostaan! pyörivät villinä pääkopassani. Ajattelin, että Taneli on kokenut mielenhäiriön, kun on halunnut vapaaehtoisesti päästä sellaiseen murjuun. Olin lähes shokissa kuultuani Tanelin olevan rundissa. Ystävällinen vartija ilahtui kuultuaan, että haluaisin jututtaa Tanelia, jotta saan selville, mitä hänelle on tapahtunut. Hän lupasi tulla avata ovet, jotta pääsen Tanelin luota ulos halutessani. Ihmettelin ja ihailin mielessäni ystävällisen vartijan asennetta työhönsä ja minuun, vapaaehtoiseen vankilalähettiin. Toki ymmärsin, että vartijan työmäärä lisääntyy tähteni, kun halusin päästä kahden kesken juttelemaan Tanelin kanssa. Hänen mysteerinsä alkoi pikku hiljaa selvitä, kun hän kertoi tarinansa. Hän oli kuullut, että sama mies, joka oli houkutellut hänet rikoskeikalle oli siirretty samaan vankilaan, missä Taneli oli lusimassa elämänsä ensimmäistä hairahtumista rikosten poluille. Rikoskumppanin tulo samaan taloon, missä Taneli oli sovittamassa rötöstään. Nyt hän pelkäsi rikoskumppaninsa kostoa. Hän oletti joutuvansa fyysisesti kärsimään ajattelemattomuudessa tekemäänsä rötöstä. Taneli ei ollut niin sanottu taparikollinen, vaan sai kärsiä ajattelemattomuutensa seurauksista. Taneli oli ollut aktiivisesti mukana Alfa – illoissa. Jumalan sana oli tehnyt työtä hänen sydämessä. Nyt hänellä oli yksi toive: päästä ulos rundista! Ehdotin: ”Rukoillaan yhdessä, jotta pääset samalle osastolle, missä Alfa – kurssilaiset kokoontuu.” Hän oli siihen oitis valmis. Ennen rukousta muistutin häntä Raamatun lupauksista. Luin kappaleen Jeesuksen sanoja Matteuksen evankeliumin 18 luvusta : ” Vielä minä sanon teille; jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat. niin he saavat sen minun Isältäni. joka on taivaassa. Sillä missä kaksi tai kolme kokoontuu minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä” ( Matt 18: 19,20 ). Sopimuksemme merkiksi otimme rukouksen ajaksi toisiamme kädestä kiinni. Sanan lupaukseen vedoten rukoilimme ehkä muutamia minuutteja. Oli lauantaipäivänä. Kohta rukouksen jälkeen vartija tuli päästämään minut ulos. Menin suoraan kotiin. Seuraavan viikon tiistai – iltana oli jälleen Alfa – ilta vankilassa. Tapanani oli mennä osastolle lähes puoli tuntia ennen Alfan alkua. Kun tiistai- iltana menin Alfa – iltaan hämmästyin, sillä Taneli oli samalla osastolla! Myöhemmin hän kertoi, miten aivan yllättäen kohta rukouksemme jälkeen vartija oli tullut hänen luokseen sanoen: ” Kerää tavarasi! Nyt pääset takaisin osastolle, josta lähdit rundiin. Ei ollut ihme, että Tanelin ilo pikaisesta rukousvastauksesta oli riemun ja kiitollisuuden täyttämä. Pelkoon ei enää ollut aihetta, koska hän tiesi, ettei joutuisi kohtaamaan rikoskumppaniaan. Ehkä pikainen rukousvastaus oli tarpeen Tanelin orastavalle uskolle, mikä hänen sydämessään oli syntynyt Jumalan Sanan kautta.

– Jussi Jokisaari.