Elämäni matkalla on sattunut monenlaista. Yksi varsin erikoinen tapaus sattui 1970 – luvun loppupuolella. Silloin melko yleisesti tiedettiin, että UKK. terveyden tila ei
ole kunnossa. Hän oli toki edelleen presidentti, mutta hänen terveydellinen tilansa ei ollut enää oikealla tolalla. Kansalta tämä tieto salattiin. Meneillään oli kesän 1979 heinäkuu. Perheenä olimme jälleen Hattulan Katinalassa raamattuopistolla lomaviikolla. Tapasin siellä useita lomalaisia. He olivat tulleet tutuiksi aiempina kesinä. Eräs heistä oli espoolainen uskovainen sisar. Häneen olin aiempina kesinä tutustunut. Kyseinen sisar tuli eräänä päivänä juttusilleni. Hän kertoi, että lomaviikolla on eräs helsinkiläinen hoitajasisar. Hänen lomansa oli loppumassa ja hän oli palaamassa kotiin, ja työelämään. Espoolainen sisar kertoi hoitajasisaren olevan yksi kuudesta presidentti UKK. n hoitajista. Opiston luentosalin kulmassa oli kaksi huonetta. Ne tunnettiin opettajain huoneina. Toivototin sisaret tervetulleiksi huoneeseemme. Pian huoneemme oveen koputettiin. Ovi avautui ja tuttu espoolainen sisar tuli sisään ehkä n. 30 – 35 vuotiaan naisen kanssa. Tervehtiessämme espoolainen sisar esitteli kumppaninsa. Hän kertoi, hoitajasisaren olevan kunnioitetun maan isän hoitajina on kuusi hoitoalan ammattilaista. Kuulimme, että yksi hoitaja valvoo presidentin huoneessa aina. Espoolainen sisar tiedusteli voimmeko siunata presidentin hoitajaa. Tietysti se sopi minulle. Ennen kuin rukoilimme Herran lupauksen teimme liiton, jotta rukoilemme sopimusrukouksen UKK:n puolesta. Toimimme, kuten Vapahtaja kehotti opetuslastensa tekemään. Luimme Raamatusta:” Vielä minä sanon teille; jos kaksi teistä ( Jeesuksen opetuslasta) maan päällä keskenään sopii, mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat minun Isältäni, joka on taivaissa he saavat sen. Sillä missä kaksi, tai kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.” ( Matteus 18: 19, 20). Teimme KIRJAIMELLISESTI NIIN KUIN VAPAHTAJAMME NEUVOI. Annoimme toisillemme kättä – sopimuksen merkiksi. Tukeudumme tähän Herran antamaan lupaukseen, sillä sisar anoimme rukouksessa yhteisessä rukouksessa anomaan Urho Kaleva Kekkoselle sitä armoa, jotta hän ymmärtäisi vastaanottaa Jumalan armon vastaan Jeesuksen Kristuksen kautta. Pian rukoushetken jälkeen helsinkiläinen sisar lähti kotimatkalle. Jo useamman vuoden aikana olin esirukouksissani huokaillut Kekkosen uskoon tulon takia. Kekkonen ei sen jälkeen elänyt enää kauan. Varmalta taholta sain myöhemmin tiedon, että UKK. sairastama muistisairaus oli hetkeksi jättänyt hänet. Kekkosen kirkas äly oli palannut joksikin aikaa. Ilmeisesti että kyseinen hoitaja oli saanut opastaa iäkkään presidentti Kekkosen Kristuksen luo! Näin Herran antama lupaus toteutui: ” Vielä minä sanon teille. jos kaksi teistä ( Herran opetuslapsista) maan päällä keskenään sopii, mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat sen minun Isältäni, joka on taivaissa” ( Matteus 18: 19, 20 ). Myös apostoli Johanneksen kautta annettu lupaus oli toteutunut: ”Myöhemmin kuulin, että UKK oli vastaanottanut omakohtaisesti Jumalan armon Jeesuksen Kristuksen kautta.. Puhelinviestissä tuli ilmi myös se, että helsinkiläinen kristitty hoitajasisar, jota yhdessä espoolaisen sisaren kanssa siunasimme oli saanut armon olla opastamassa kunnioitetun presidentti Kekkosen kaikkien ihmisten Vapahtajan luo. Yleisesti tiedettiin jo aiemmin, että UKK. vanhemmat olivat olleet kristittyjä. Kekkosen isä oli adventisti ja äiti lestadiolaisiin kuuluva uskova. Uskon, että UKK: n vanhemmat olivat rukoilleet poikansa puolesta. Jumalan lupauksiin kuuluu, että Herra kuulee rukoukset ja vastaa niihin ajallaan. ” Herran veljen Jaakobin sanat on taltioitu Jumalan Sanan lehdille Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras” ( Jaak. 5 : 16 ). Tiedämme, että presidentti Urho Kaleva Kekkosen vanhemmat olivat kristittyjä, niin on lupa uskoa, jotta he rukoilivat paljon poikansa puolesta. Jumala vastasi heidän rukouksiinsa Hän veti iäkkään presidentin parannuksen paikalle ja myös Jumalan armon osallisuuteen. Henkilökohtaisesti minun on helppo uskoa, että UKK. uskoontulo oli vastaus Jumalan rukouksiin. Tiedän satavarmasti, ettei presidentti Kekkosen ainoita esirukoilijoita olleet vain hänen omat vanhempansa, vaan hänen puolesta rukoilijoita oli todennäköisesti satoja tai kenties tuhansia suomalalaisia.
Mainitsen vielä sen, että Jumalan edessä KAIKKI IHMISET OVAT SYNTISIÄ :” Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” ( Roo 3: 23). Yhteiskunnallisella asemalla ei Jumalan edessä mitään merkitystä. Presidentti ja tavallinen tallaaja on samalla viivalla eli me olemme syntisiä. Siksi Kristuksen uhrikuolemaa
ja usko siihen ja Jumalan armo kuuluu kaikille. Se lahja on JOKAISEN OTETTAVA HENKILÖKOHTAISESTI VASTAAN! Muutoin se ei hyödytä ketään.
Kaikki ihmiset ovat Jumalan edessä yhtä arvokkaita, sillä Jumalan Poika, Kristus Jeesus lunasti Golgatan ristillä verellään kaikki ihmiset vapaaksi synnin, kuoleman ja Paholaisen vallasta. Mieti lukijani vakavasti sitä oletko uskon kautta päässyt sisälle Jumalan armoon? Vai oletko yhä vielä Jumalan armon ulkopuolella ? Se on asia, joka jokaisen on selvitettävä ensi tilassa. Huokea ajatus on, että kerran Suuren valtaistuimen äärelle on kokoontunut valtaisa kansanjoukko. Se koostuu kaikista kansoista, kielistä ja kansanheimoista. Tulla valtavalla kansanjoukolla on yhteinen kiitoslaulu. Se kuuluu kaikkien lunastettujen suusta: ” Ja he huusivat suurella äänellä sanoen” AAMEN”!
Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja väkevyys meidän Jumalalallemme aina ja iankaikkisesti, amen! ( Ilmestyskirja 7: 10- 12.)
Jussi Jokisaari