Otsikon sanat löytyvät Raamatusta. Oletko ajatellut, mikä on kaikkein arvokkainta, mitä omistat? AIKA. Jokainen meistä on saanut elämänajan lahjaksi elämän Antajalta, Jumalalta. Aikasi on ainutkertainen. Kun aika on lopussa, sitä ei voi ostaa lisää sekuntiakaan! Siksi aika on kalleinta, mitä omistat!

RAJALLINEN AIKA

Elämällä  on alkupiste – syntymän hetki. Yhtä varmaa on, että aika päättyy kerran. Tämän sisäistin varhaislapsuudessa, kun rakas isäni  ankaran sairauden seurauksena lähti toiseen todellisuuteen miehuuden parhaina vuosina. Tuskin koskaan unohdan  hetkeä, kun alle kouluikäisenä seisoin isän kuolinvuoteen äärellä mietin, mitä isälle on tapahtunut? Äsken hän jutteli. Nyt hän lepäsi liikkumattomana, eikä reagoinut mihinkään. En ymmärtänyt, että ikuisuus oli koskettanut ajallisuutta, kun isä kuoli. Ehkä isän varhainen kuolema avasi ymmärrykseni, jotta elämä täällä multien päällä kerran päättyy. Kaikkein vakavinta on , ettei kukaan tiedä milloin elämä päättyy. Kuolema voi kohdata ihmistä jo varhaislapsuuden vuosina, tai nuoruuden kuohuvien vuosien aikana tai miehuuden  ruuhkavuosina eli vanhuuden seesteisinä kiireettömänä aikana.

PÄÄTTYVÄ  AIKA

Työtoverini kanssa sain vakavan muistutuksen evankelistavuosieni alussa Lapissa. Armossaan Herra antoi ihanan herätyksen ajan eräälle paikkakunnalle. Nuoria miehiä ja neitosia sekä nuoria aviopareja tuli  tilaisuuksiin. Eräs n. 40 vuotias aviopari oli  mukana joka ilta. Vakavina he kuuntelivat hengellisiä lauluja ja Sanaa, jota julistimme. Kyyneleet vuotivat rouvan poskipäille. Oli helppo havaita, että he ovat Jumalan puhuttelussa. Talvi oli kääntynyt kevään puolelle, kun palasimme takaisin kylään. Viivyimme vain lyhyen ajan, sillä olimme palaamassa  kesäksi kotiimme Pohjanmaalle. Kun viimeinen tilaisuus päättyi Herran pelastuskutsun edessä ollut rouva  kutsui meidät kotiinsa ennen junanamme lähtöä. Lupauduimme. Seuraavana päivänä pari tuntia ennen etelän junan lähtöä menimme. Rouva oli tullut meille tutuksi muutaman kuukauden aikana. Hän tarjosi kahvit ja pientä purtavaa. Keskustelimme. Kehotimme häntä vakavasti ottamaan vastaan pelastuksen. Muistutimme, ettei Jumalan kutsu kauan odota. Etsikon aika  voi päättyä koska tahansa. Työtoverini  kanssa olimme talvella sopineet, että palaamme kesäkuussa järjestääksemme ensimmäisen uskovien kastetilaisuuden paikkakunnalle.  Rouva ilahtui tiedosta. Hän lupasi: ” Kun tulette seuraavan kerran, niin sitten minä teen parannuksen.” Murheellisina, allapäin läksimme tuosta kauniista kodista ja kiirehdimme junalle. Kotona keväiset tehtävät odottivat. Kiireisten päivien aikaan kiiri Lapista tieto, että se rouva, joka lupasi tehdä  parannuksen oli kuollut. Se viesti lamaannut. 42 vuotias rouva ei saanut seuraavaa tilaisuutta. Onneksi hän oli kuullut paljon Jumalan Sanaa.  Siksi rohkenen uskoa, että  hän tarttui kiinni Sanan lupaukseen: Sillä ” j ok a i n e n, joka huutaa avuksi Herran nimeä pelastuu” ( Room 10: 13).Tämä päivä on se, milloin Herran nimeä avuksi huutava syntinen pelastuu iankaikkisesta kadotuksesta.

OTOLLINEN AIKA

Luotuaan rakastava Jumala antaa jokaiselle otollisen ajan. Se tarkoittaa aikaa, kun Hän vetää syntiin eksynyttä parannukseen ja Vapahtajan luo, kuten Hän sanoo:  ” Sillä hän sanoo: `Otollisella ajalla minä ( Herra) olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut. `Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.” ”2 Kor 6:  2,3.” Muista, ettei Jumala lupaa meille huomista päivää! Tämä päivä on vielä otollinen pelastuksen päivä. Huomispäivää ei luvata yhdellekään!  Siksi älä viivyttele! Nöyrry tänään etsimään Herraa!

Jussi Jokisaari.