Vastataanko rukoukseen?

Rukous kuuluu kristityn etuoikeuksiin. Lähes kaikissa uskonnoissa rukous on keskeinen elementti. Joissakin uskonnoissa sitä pidetään niin tärkeänä, että jos joku ei rukoile, hän menettää henkensä. Hänet tapetaan väärä – tai harhaoppisena.  Raamatussa puhutaan paljon rukouksesta. Eräästä varsin erikoisesta rukoustilanteessa kerrotaan Raamatussa 1 Kun 18: luvussa. Siinä kerrotaan kahdenlaisista rukoilijoista. Rukoushetki päätettiin pitää Karmel – vuorella. Kuningas oli kokouksen järjestäjä ja koollekutsuja. Ahab kutsui rukoilemaan 450 Baalin profeettaa ja 400 Aseran profeettaa. Melkoisen iso oli tämä rukoilijain joukko. Yhteensä 850 rukoilijaa! Heidän lisäkseen oli vielä yksi rukoilija. Hän oli profeetta Elia. Inhimillisesti ajatellen rukoilijain välillä oli äärimmäinen epäsuhta. 850 / 1. Isompi  joukko oli kutsuttu koolle kuninkaan toimesta. Yksinäistä rukoilijaa ei kukaan ollut komentanut rukoilemaan. Hän tuli vapaaehtoisesti.  Yksinäinen rukoilija esitti haasteen 850 profeetalle. Koko kansa oli todistajamassa kumpaan rukoukseen tulee vastaus.  Rukoilijat sopivat, ette se, jonka rukoukseen tulee vastaus on elävä Jumala. Rukoushetki alkoi 850 rukoilijan uhrilla ja rukouksella. 850 miestä  rukoili hartaasti, tosissaan, äänekkäästi, jopa huutaen. Sitä kesti puoli päivää. Mutta mitään vastausta satojen miesten rukoukseen eikä huutoon tullut. Sen jälkeen oli Elian vuoro uhrata ja rukoilla. Yksinäisen rukoilijan rukous oli lyhyt. Se sisälsi vain muutamia sanoja: ” Vastaa minulle, Herra, vastaa minulle, että tämä kansa tämä kansa tulisi näkemään, että sinä, Herra olet Jumala ja että sinä käännät heidän sydämensä takaisin.. Silloin Herran tuli iski alas … ” ( 1 Sam 18: 37, 38).  Paikalla oli kaksi rukoilijajoukkoa, tai tarkemmin 850 rukoilijaa ja toisessa vain 1 mies, Elia.  Ison rukoilijajoukon rukoukseen ei tullut vastausta. Mutta yhden miehen rukoukseen tuli yliluonnollinen vastaus. Tuli iski taivaalta. Se rukousvastaus oli järisyttävä. Koko kansa kääntyi elävän Jumalan puoleen.  Rukouspaikka oli molemmilla sama.  Mutta vain yhden miehen rukoukseen tuli vastaus. Se oli väkevä, että koko kansa teki parannuksen ja lankesi Jumalan eteen.

Maamme juhlii tänä vuonna 100 itsenäisyyden vuotta.  Maamme olemassaolo oli vaakalaudalla 1930 – 40 taitteessa.  Silloin tässä maassa rukoiltiin. Presidentti Kyösti Kallio  lähetti koko kansalle rukouskehotuksen. Olen kuullut ja lukenut, että silloin rukoiltiin maaseudulla ja kaupungeissa sekä rintamalla. Temppeleissä, kirkoissa, rukoushuoneissa, kouluissa ja kodeissa.  Muistan hämärästi, miten  lapsuuskodissanikin rukoiltiin. Isäni kuoli vähän ennen sodan syttymistä.  Vanhin veljeni oli rintamalla useita vuosia. Keskimmäinen veljeni joutui lähtemään armeijaan 17 vuoden ikäisenä.  Äitini rukoili joka ilta poikiensa ja koko isänmaamme puolesta. Itse en osannut rukoilla. Vuoteessani lämpöisen peiton alla yhdyin äitini rukouksiin. Kuten mainitsin en osannut rukoilla. Jotain kuitenkin sopertelin. Tänäänkin on tässä maassa  ihmisiä, jotka rukoilevat. He rukoilevat lastensa ja lastenlastensa puolesta. On rukoilijoita, jotka rukoilevat isänmaan, evankeliumin työntekijäin ja – työn puolesta. Luultavasti on myös rukoilijoita, jotka ovat samanlaisia kuin minä varhaislapsuudessa. He eivät osaa rukoilla, mutta sopertelevat pyyntöjään hiljaa.

Yhä vielä on kahdenlaisia rukoilijoita. Toisiin rukouksiin saadaan vastauksia, toisiin ei. Mistä se johtuu?  Sitä en tiedä. Vastauksia voi olla useita. Kerron tapauksen, joka mielestäni kuvaa aitoa rukousta. Kaksi  7- 8 vuotiasta tyttöä Mirjami ja Sari ( nimet muutettu ) Tytöt olivat naapureita ja koulukavereita. Mirjamin vanhemmat olivat uskovia. Sarin eivät. Kerran Saria oli ollut peloissaan ukonilmalla. Mirjam oli ehdottanut rukousta. Sari suostui. Tytöt pujahtivat ison betonisen siltarummun sisälle. Siellä he rukoilivat. Tai Mirjami rukoili Sarin puolesta, jotta Sari vapautuisi pelosta. Kuinka kävi? Rukoukseen tuli vastaus. Sari vapautui peloistaan. Heti ja kokonaan! Tyttöjen rukouspaikka oli sangen vaatimaton: siltarumpu! Hengellinen runoilija vakuuttaa: ” Missä syntinen Jeesusta huutaa, siellä taivaasta vastataan. ” Kansamme tarvitsee rukoilijoita. Oletko sinä rukoillut? Jos et ole, niin kokeile. Jos rukoilet vilpittömästi saat vastauksen. Se kannattaa. Varmasti.