Tunnetko sinä?

Ikääntynyt äiti oli sairastunut muistisairauteen. Hän oli  menettänyt muistinsa lähes kokonaan. Vuosikymmenien takaiset asiat olivat säilyneet jollakin tavalla hänen mielessä. Hiljattain sattuneet tapaukset olivat kadonneet lähes kokonaan ikääntyneen äidin mielestä. Tytär oli pitänyt vuosien saatossa ihailtavalla tavalla yhteyttä äitiinsä. Nyt se aika näytti olevan ohi. Tytär päätti vielä varmistaa asian. Hän kumartui vuoteella lepäävän äitinsä puoleen ja kysyi:  ”Äiti tunnetko sinä minut? ” Äiti näytti miettivän kovasti. Hetken kuluttua hän pudisti päätään ja sanoi: ” En minä tunne sinua. Kuka sinä olet”? Tytär hätääntyi: ” Äiti, minä olen sinun tyttäresi. Totta kai sinä minut tunnet.”  Mutta äiti lepäsi vuoteella poissaolevan näköisenä. Henkinen yhteys äidin ja tyttären väliltä oli katkennut täydellisesti. Itse olen kokenut jotain vastaavaa. Olimme asuneet puolisoni kanssa kolmatta vuotta tilapäisesti toisella paikkakunnalla. Palattuamme kotikaupunkiimme, lähdin pian tervehtimään ikääntyneitä ja sairaita seurakuntalaisia, kuten tapanani on ollut nuoruudesta  asti.  Hyvä ystävämme Hilma – niminen sisar oli joutunut kaupungin sairaalaan. En tiedä, mistä se johtuu, mutta varsin mielelläni  olen viihtynyt vanhojen parissa. Ehkä se johtuu siitä, että isovanhempani ovat – äitini äitiä – lukuun ottamatta kuolleet ennen syntymääni. Äitini äiti – siis mummoni  – tapasin muutamia kertoja. Mutta isoäitini tapaamiset jäivät vähäisiksi,  sillä asuimme eri paikkakunnilla.  Ehkä edellä mainituista syistä johtuu, että olen potenut vuosikymmeniä eräänlaista  isovanhempien ikävää.  Suuri onni kohtasi minua 17 vuotiaana, kun löysin tien parhaimman ystäväni Jeesuksen luokse. Vuosikymmenien saatossa Hän on osoittautunut sellaiseksi ystäväksi. josta Raamattu sanoo: ” Ystävä rakastaa ainiaan”( San 17: 17).  Ilmeisesti runoilija oli kokenut sen itsekin. ” Ystävää Jeesuksen kaltaista toista mistään ei löydykään. Luotansa heikointakaan ei poista milloinkaan. Hylkää ei yhtäkään ).

Ja kertosäkeessä hengellinen runoilija toteaa: ” JEESUS TUSKASI KAIKKI TUNTEE, PAINOT KUORMIEN KANTAA HÄN.  MURHEESI, RIEMUSI  SAAT NYT TUODA LUOKSE TÄÄN YSTÄVÄN” ( Hengellinen laulukirja 84 ). Runoilija tunsi todellisen Ystävän, Jeesuksen,  Niin myös tunsi vanhan äidin  tytär, joka hädässään  lopulta kysyi : ” ÄITI, TUNNETKO SINÄ JEESUKSEN? ” Muistisairas  äiti sai kuin sähköiskun. Ilahtuneena hän huudahti: ” JEESUKSENKO? TOTTA KAI MINÄ RAKKAAN VAPAHTAJANI  TUNNEN!” Äidin vastauksen kuultuaan hädissään ollut tytär  rauhoittui.   Hän ymmärsi, että vaikka äiti oli menettänyt muistinsa hänen tärkein asia on kunnossa, koska hän oli terveytensä päivinä hoitanut tärkeimmän asian kuntoon. Miten sinun sisäiset asiasi ovat tällä hetkellä, vai onko ne yhä rempallaan? Luther sanoi näin: ” Ihmisen kallein asia on tulla tuntemaan Jumala ja Jeesus Kristus, jonka hän lähetti.”

Myös Vapahtaja muistutti tästä tärkeimmästä asiasta: Hän sanoi: ” Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen” ( Joh 17: 3 ).

Hyvä blogini  lukija: ” Tunnetko sinä Jeesuksen?” Vai ovatko muut asiat olleet niin tärkeitä, jotta olet unohtanut kaikkein tärkeimmän ?

 

Jussi Jokisaari.