Tuliko presidentti Kekkonen uskoon?

Elämäni matkalla on sattunut monenlaista. Yksi varsin erikoinen tapaus sattui 1970 – luvun loppupuolella.  Silloin melko yleisesti tiedettiin, että UKK. terveyden tila ei

ole kunnossa. Hän oli toki edelleen presidentti, mutta hänen terveydellinen tilansa ei ollut enää  oikealla tolalla. Kansalta tämä tieto salattiin. Meneillään oli kesän 1979 heinäkuu. Perheenä olimme jälleen Hattulan Katinalassa raamattuopistolla  lomaviikolla. Tapasin siellä useita lomalaisia. He olivat tulleet tutuiksi aiempina kesinä. Eräs heistä oli espoolainen uskovainen  sisar. Häneen olin aiempina kesinä tutustunut. Kyseinen sisar tuli eräänä päivänä juttusilleni. Hän kertoi, että  lomaviikolla on eräs  helsinkiläinen hoitajasisar. Hänen lomansa oli loppumassa ja hän oli palaamassa kotiin, ja työelämään. Espoolainen sisar kertoi hoitajasisaren olevan yksi kuudesta presidentti  UKK. n hoitajista. Opiston luentosalin kulmassa oli kaksi huonetta. Ne tunnettiin opettajain huoneina. Toivototin sisaret tervetulleiksi huoneeseemme. Pian huoneemme oveen koputettiin. Ovi avautui ja tuttu espoolainen sisar tuli sisään ehkä n. 30 – 35 vuotiaan naisen kanssa. Tervehtiessämme espoolainen sisar esitteli kumppaninsa.  Hän kertoi, hoitajasisaren olevan  kunnioitetun  maan isän hoitajina on kuusi hoitoalan ammattilaista. Kuulimme, että yksi hoitaja valvoo presidentin huoneessa aina. Espoolainen sisar tiedusteli voimmeko siunata presidentin  hoitajaa. Tietysti se sopi minulle. Ennen kuin rukoilimme Herran lupauksen teimme liiton, jotta rukoilemme sopimusrukouksen UKK:n  puolesta.  Toimimme, kuten Vapahtaja kehotti opetuslastensa tekemään. Luimme Raamatusta:” Vielä minä sanon teille; jos kaksi teistä ( Jeesuksen opetuslasta) maan päällä keskenään sopii, mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat minun Isältäni, joka on taivaissa he saavat sen. Sillä missä kaksi,  tai kolme on kokoontunut minun nimeeni,  siinä minä olen heidän keskellänsä.” ( Matteus 18: 19, 20).  Teimme KIRJAIMELLISESTI NIIN KUIN VAPAHTAJAMME NEUVOI. Annoimme toisillemme kättä –  sopimuksen  merkiksi.  Tukeudumme tähän Herran antamaan lupaukseen, sillä sisar anoimme rukouksessa yhteisessä rukouksessa  anomaan Urho Kaleva Kekkoselle sitä armoa, jotta hän ymmärtäisi vastaanottaa Jumalan armon vastaan Jeesuksen Kristuksen kautta. Pian rukoushetken jälkeen helsinkiläinen sisar lähti kotimatkalle. Jo useamman vuoden aikana olin esirukouksissani huokaillut Kekkosen uskoon tulon takia.  Kekkonen ei sen jälkeen elänyt enää kauan.   Varmalta taholta sain myöhemmin  tiedon, että UKK. sairastama muistisairaus oli hetkeksi jättänyt hänet. Kekkosen kirkas äly oli palannut joksikin aikaa. Ilmeisesti että kyseinen hoitaja oli saanut opastaa  iäkkään presidentti Kekkosen Kristuksen luo! Näin Herran antama lupaus toteutui: ” Vielä minä sanon teille. jos  kaksi teistä ( Herran opetuslapsista) maan päällä keskenään sopii, mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat sen minun Isältäni, joka on taivaissa” ( Matteus 18: 19, 20 ). Myös apostoli Johanneksen kautta annettu lupaus oli toteutunut: ”Myöhemmin kuulin, että    UKK  oli vastaanottanut omakohtaisesti Jumalan armon Jeesuksen Kristuksen kautta.. Puhelinviestissä tuli ilmi myös se, että helsinkiläinen kristitty hoitajasisar, jota yhdessä espoolaisen sisaren kanssa  siunasimme oli saanut armon olla opastamassa   kunnioitetun presidentti Kekkosen kaikkien ihmisten Vapahtajan luo. Yleisesti tiedettiin jo aiemmin, että UKK. vanhemmat olivat olleet kristittyjä. Kekkosen  isä oli adventisti ja äiti lestadiolaisiin kuuluva uskova. Uskon, että UKK: n vanhemmat olivat rukoilleet poikansa puolesta. Jumalan lupauksiin kuuluu, että Herra kuulee rukoukset ja vastaa niihin ajallaan. ” Herran veljen  Jaakobin sanat on taltioitu Jumalan Sanan lehdille  Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras” ( Jaak. 5 : 16 ). Tiedämme, että presidentti Urho Kaleva Kekkosen vanhemmat olivat kristittyjä, niin on lupa uskoa, jotta he rukoilivat paljon poikansa puolesta. Jumala vastasi heidän rukouksiinsa Hän  veti iäkkään presidentin parannuksen paikalle ja myös Jumalan armon osallisuuteen. Henkilökohtaisesti minun on helppo uskoa, että UKK. uskoontulo oli vastaus Jumalan rukouksiin. Tiedän satavarmasti, ettei presidentti Kekkosen ainoita esirukoilijoita olleet  vain hänen omat vanhempansa, vaan hänen puolesta  rukoilijoita oli todennäköisesti satoja tai kenties tuhansia suomalalaisia.

Mainitsen vielä sen, että Jumalan  edessä KAIKKI IHMISET OVAT SYNTISIÄ :” Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (  Roo 3: 23). Yhteiskunnallisella asemalla ei Jumalan edessä mitään merkitystä. Presidentti ja tavallinen tallaaja  on samalla viivalla  eli me  olemme syntisiä. Siksi Kristuksen uhrikuolemaa

ja usko siihen ja Jumalan armo kuuluu kaikille. Se lahja on JOKAISEN OTETTAVA HENKILÖKOHTAISESTI VASTAAN! Muutoin se ei hyödytä ketään.

Kaikki ihmiset ovat Jumalan edessä yhtä arvokkaita, sillä Jumalan Poika, Kristus Jeesus lunasti Golgatan ristillä  verellään kaikki ihmiset vapaaksi synnin, kuoleman ja Paholaisen vallasta. Mieti lukijani vakavasti sitä oletko uskon kautta päässyt sisälle Jumalan armoon? Vai oletko yhä vielä Jumalan armon ulkopuolella  ? Se on asia, joka jokaisen on selvitettävä ensi tilassa. Huokea ajatus on, että kerran  Suuren valtaistuimen äärelle on kokoontunut valtaisa kansanjoukko. Se koostuu kaikista kansoista, kielistä ja kansanheimoista. Tulla valtavalla kansanjoukolla on yhteinen kiitoslaulu. Se kuuluu kaikkien lunastettujen suusta: ” Ja he huusivat suurella äänellä sanoen”   AAMEN”!

Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja väkevyys meidän Jumalalallemme aina ja iankaikkisesti, amen!  ( Ilmestyskirja 7: 10- 12.)

Jussi Jokisaari


Ei tarvitse pelätä

Me kaikki todennäköisesti pelkäämme joitain asioita ja suurin osa ihmisistä varmasti jakaakin samoja pelon aiheita. Monilla on jopa fobioita, eli “tiettyihin tilanteisiin tai kohteisiin liittyviä todellisen uhkan olemassaoloon perustumattomia pelkoja, jonka ahdistuneisuusoireita henkilö ei pysty hallitsemaan.” (Wikipedia). Pelkokokemukset ovat yleisiä ja tiettyyn pisteeseen saakka normaaleja tunteita.

 

On kuitenkin hyvä olla tietoinen eräistä totuuksista. 1) Jumala, meidän isämme, ei ole kutsunut meitä elämään pelossa. 2) Hänestä ei lähde pelkoa eikä Hänessä näin ole pelkoa 3) Jumala ottaa pois ihmisten pelot, jotka lamauttavat heitä.

 

Voi olla, että jotkut eivät syvällisesti ymmärrä sitä, että yksi niistä asioista, joista Jeesus niin kovasti tahtoo heidät pelastaa ja vapauttaa on lamauttava pelko, joka on ehkä vaivannut heitä jo vuosikausia. Ehkä se on traumaperäistä tai sitten jatkuvaa ja yhtäkkistä, jolle ei ole selitystä, mutta se on kuitenkin aina jotain sellaista, mikä vie rauhan ja merkityksen, ja tuo kaiken hyvän tilalle lohduttomuutta ja ahdistusta. Tällainen pelko on yksi sellaisista asioista, joista Jumala haluaa ja on valmis vapauttamaan ihmisen.

 

 Jeesus haluaa, että jokainen ihminen saisi elää autuasta elämää Hänen kanssaan, mutta ihminen on se joka on kääntynyt pois Jumalan tahdosta, tekemään sitä mitä hän itse haluaa. Meillä uskovilla on suuri etuoikeus, kun olemme saaneet tulla tuntemaan oikean Jumalan ja olemme saaneet nähdä kerta toisensa jälkeen, kuinka Hän on aina auttanut meitä kaikissa meidän ongelmissamme ja tehnyt ihmeellisiä tekoja meidän elämissämme.

 

Meitä uskovia voi pelottaa ihan elämämme loppuun asti monet asiat, ja tietyssä määrin se on normaalia, että ihmisiä pelottaa, koska se kuuluu ihmisen luontoon. Mutta kaikki se, mikä on tullut viemään sinun vapautesi, ilosi, toivosi ja päämäärätietoisuutesi ei ole Jumalan tahtoa sinun elämällesi, ikinä. Siksi raamattu sanoo: “Sillä Herra on henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.” (2. Kor 3:17). Tämä sana vapaus viittaa kaikkeen, mikä sitoo ihmistä ja mikä ei ole Jumalasta. Tähän kuuluu myös edellä mainittu, pelko.

Sinä voit tehdä seuraavasti, kuten Raamattu kehoittaa lohduttavalla tavalla: “Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.” (Heprealaiskirje 4:16). Me tarvitsemme apua Jeesukselta päästäksemme eroon lamauttavasta pelosta ja muistakin asioista, jotka painavat meitä. Onneksi Jeesuksen luonteeseen kuuluu auttaminen!

 

Jumala näkee tämän tilanteen, joka on kohdannut maailmaa juuri nyt. Jumala ennen kaikkea näkee ja seuraa rakkaudellisilla silmillään ihmislapsia tässä maailmassa ja kutsuu heitä vastaanottamaan ilmaisen lahjan autuaaseen elämään maan päällä ja ikuiseen elämään taivaissa. Jumala on vain hyvä, täynnä rakkautta ja hyviä neuvoja ja Hän rakastaa juuri SINUA! Hän haluaa auttaa sinut eteenpäin, kohti hyviä asioita ja vapauttaa sinut pelostasi!


Siunattua viikkoa jokaiselle <3 :)! 


Mikä on Jumalan puhelinnumero?

Puhelin tai nykyisin kännykkä on lähes jokaisen suomalaisen käytössä lähes päivittäin. Joskus junassa istuessani olen huvikseni seurannut kanssamatkustajien touhuja. Lähes täydessä vaunussa saattaa olla useita kymmeniä matkustajia. Kaikki seuraavat kännykän ruutua hievahtamatta. Olen saanut sen vaikutelman, ettei noilla tuijottajilla ole harmaata aavistusta, mitä ympärillä tapahtuu. Onneksi on pieni ryhmä niitä, jotka eivät  tuijota tai joilla ei ole kännykkää. Se lohduttaa minua, jolla ei ole tuota ihmeellistä aparaattia, jota sanotaan älypuhelimeksi. Tosin lapsenlapseni ovat muutamia kertoja varsin painokkaasti sanoneet, ” että vaarille  on hommattava älypuhelin.” Olen väittänyt pontevasti vastaan, ettei älytön mies tarvitse älypuhelinta!”.  En ole satavarma onko vastaväitteeni saanut aikaan sen, että olen varjeltunut tuosta kummallisesta rakkineesta   älypuhelimesta! Seniori kännykkä minulla on ollut  kauan. Mutta se mokoma teki muutama päivä sitten tenän ja sanoi irti vuosia jatkuneesta kitkattomasta yhteistyön. Ei ihme, että minulla on ollut  jonkin aikaa outo olo!  En osaa diagnosoida  vaivaani, mutta sen tunnustan, ettei tällainen tila ole kadehdittava! Eräs asia sisintäni on toki lohduttanut. Se, että Jumalan puhelinlinja on  yhä kunnossa ja toimii  100% varmuudella! Yksi asia on erittäin muistaa. Se, että muistaa jokaisena päivänä   taivaallisen oikean numeron! Jos et sitä muista, niin muistutan.  että Jumalan puhelinnumero on : Psalmi  50: 15. Siinä on tärkeä viesti. Se kuuluu: ” Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin  minä autan sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua. ” Vain sellainen, joka on joskus ollut vaarallisessa tilanteessa ymmärtää täysin, mitä aito hätä tarkoittaa. Mieleeni nousee lapsuudesta eräs tilanne, jossa olin äärimmäisessä hädässä. Olin silloin 4 tai viiden vuoden ikäinen, kun tapahtui  järkyttävä ja pelottava tilanne. Oli lämmin kaunis kesäpäivä tai ilta. Joukko  lapsia oli kokoontunut tutun lammen rantaan. Itse olin myös rannalla. Muutama lapsi pulikoi rantavedessä. He olivat vielä  niin pieniä, etteivät uskaltaneet mennä syvemmälle veteen. Rannassa seisten he seurasivat uimapaikan tapahtumia. Olin siinä joukossa. Seurasin niin  kiinteästi  uimapaikan tapahtumia, etten  oikein tajunnut muuta. Sen huomasin, että rantaan tuli myös joukko täysi – ikäisiä miehiä.  Yhtäkkiä säikähdin, kun tajusin kieppuvani ilmassa! Tunsin,  että uimarannan lähellä  olevan talon nuorimies Heikki pyöritti minua korkealla ilmassa! Kolme neljä kierroksen ajan kiepuin hänen käsissään  Sitten  yhtäkkiä hän heitti minut ehkä kahden tai kolmen metrin päähän veteen. Muistan  yhä vuosikymmenien jälkeen sen kaamean tunteen, mikä tuossa hetkessä valtasi mieleni, kun ymmärsin, että joudun syvään veteen, enkä osaa uida! Pelko ja kauhu syöksyivät mieleeni kuin väkevä virta. En siinä hetkessä älynnyt edes huutaa apua. Vaistomaisesti jaloillani poljin vettä, etten painunut lammen pohjaan kuin kivi. Joku rannalla ollut isompi kaveri huomasi hätäni. Hän ui reippaasti lähelle, koppasi minut – sairaan pojan rääpäleen otteeseensa- ja toi minut rantaan. Jälkeenpäin ymmärsin, että hän pelasti minut hukkumiselta. Tietysti olin ylen kiitollinen pelastajalleni! Heikin vanhemmat muuttivat perheensä kanssa myöhemmin toiselle paikkakunnalle, enkä tavannut Heikkiä lähes 10 vuoden aikana     Rakastin jo silloin ja yhä vieläkin isänmaatani. Suoritin asevelvollisuuteni omantunnon syistä siviilipalveluksessa  eräässä valtion sairaalassa täällä Helsingissä. Lisäksi kävin aktiivisesti eräässä seurakunnassa. Osallistun useiden asevelvollisuuttaan suorittavien kaverieni kanssa myös seurakunnan monipuoliseen toimintaan.  Kuului seurakuntakuoroon, sekakuoroon sekä sairaalakuoroon. Ja ympäristössä pidettyihin tilaisuuksiin. Eräänä kesälauantai – iltana kuoro, missä olin mukana oli lähdössä eräällä valtion isolle työmaalla pitämään iltahartautta. Läksin mukaan. Tuossa iltahartaudessa tapasin yllättäen saman Heikin, joka kerran heitti minut uimataidottoman, pikkupojan syvään veteen. Tilaisuuden päätyttää halusin tavata Heikin. Muutaman sanan vaihdettuani selvisi, ettei Heikin ” pullat olleet hyvin uunissa”, kuten sanotaan. Heikki  kertoi olevansa tällä  työleirillä lusimassa rattijuoppoudesta saamaansa tuomiota. Heikin tarina oli karua kuultavaa. Säälin häntä. Ymmärsin, että jos hän ymmärtäisi oman parhaansa, hän luovuttaisi elämänsä Kristukselle. Niin hän saisi lahjaksi sisäisesti rikkaan ja mielenkiintoisen elämän, ettei hänen tarvitsisi etsiä  sisäiseen janoonsa alkoholia, eikä muitakaan korvikkeita.  Iltahartaudessa oli painotettu sitä, että uutta elämää kaipaava voi saada rukouksen puhelimella yhteyden Herraan, joka antaa sisäisesti rikkaan elämän jokaiselle Häntä etsivälle!  Jumalan puhelinnumeron viestissä sanotaan. ” Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin  minä autan sinua ja sinun pitää kunnioittamaan minua.” Paina visusti mieleesi tämä Jumalan puhelinnumero Psalmi 50: 15   Siihen voit soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Siellä valvotaan aina. Ja positiivinen vastaus on satavarma jokaiselle apua tarvitsevalle! Siitä syystä pidän virkaani kunniassa, kun saan kertoa tästä  lähimmäisilleni Ihmeellisestä Auttajasta, Herrasta Jeesuksesta..                                               

Jussi Jokisaari


On se vain ihmeellistä

Elämä koostuu sekunneista, minuuteista, tunneista, vuorokausista, viikoista, kuukausista ja vuosista.  Valtaosa päivistä kuluu kuin huomaamatta askareissa ja tehtävissä, joita tehtäväksemme on uskottu. Vuosien saatossa luultavasti useampi huomaa, ettei elämässä sittenkään ole järin monia asioita, jotka jää mieleen. Onneksi joskus on sellaisiakin päiviä, jotka jää mieleen vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi. Tällainen päivä tuli eteeni vuosikymmeniä sitten. Seuraavassa taustoja kyseisen päivän mieleeni jääneistä tapahtumista.

Sukulaisperheemme oli palannut vuosien jälkeen kotiin Afrikan Keniasta, missä he olivat opastaneet kansallisen uskovaisen miehen ja neitosen suomalaisten rakentaman orpokodin  vastuutehtäviin. Afrikan vuosien aikana perhe oli kasvanut yhdellä terhakalla Urho – pojalla.  Poika oli oppinut puhumaan  vuosien aikana suomea. Mutta englannin kieli tuppasi häiritsemään pojan suomenkielen oppimista. Joulu oli ovella, kun perhe oli päässyt kotimaahan. Tietenkin sukulaiset ja ystävät olivat muistaneet kotimaahan saapuneita monin lahjoin ja tervehdyksin.  Erikoisen runsaasti ystävät olivat muistaneet perhettä  kotimaisella herkullisella suklaalla! Avaamattomia suklaalevyjä oli  olohuoneen pöydällä. Urho – poika oli saanut ilmeisesti äidiltään suklaalevyn. Sohvalla istuva poika oli innoissaan. Saatuaan avattua suklaalevyn hän taittoi levystä kappaleen.  Hän nosti sen suuhunsa ja totesi  – kuin itsekseen: ” On se vain ihmeellistä, kun Herra siunaa.”  Luultavasti pikkumies ymmärsi, että kaikki hyvä tulee Jumalalta, Taivaalliselta Isältämme. Pikku Urhon sanat ovat linjassa Jumalan sanan kanssa:

Sillä Herran veli Jaakob sanoo:  ” Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä valkeuksien Isältä, jonka luona ei ole  muutosta , ei vaihdu valo varjoksi ”( Jaakobin kirje 1: 17 ).

Pikku Urho oli oikeassa sanoessaan ” On se vain ihmeellistä, että Herra siunaa”. Jumala haluaa siunata kaikkia ihmisiä. Hänellä ei ole lempilapsia! Hän rakastaa jokaista luotuaan tasapuolisesti. Siksi Hän lähetti ainoan Poikansa Jeesuksen  tänne ihmisten keskelle. Herra neuvoo myös meille tien siunausten lähteelle: ” Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän  lähettäisi hänet, joka on teille edeltä määrätty, Kristuksen Jeesuksen” ( Apt 3: 19, 20 ). Oletko aiemmin tiennyt, että Jumala lähetti Poikansa myös sinun tähtesi ?  Ellet sitä tiennyt, nyt tiedät sen satavarmasti! Tehtäväksesi jää vain se, että teet parannuksen eli käännyt rukouksessa Herran puoleen, tunnustat Hänelle syntisi: ” Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla”  Roomalaiskirje 3: 23 ). Kun teet vilpittömästi niin  tulet kokemamaan pikku Urhon tavoin: On se vain ihmeellistä!”   Ja mikä parasta: Kaikki ihmiset, jotka toimivat Jumalan Sanan ohjeiden mukaan toteavat kerran: ” On se vain ihmeellistä!” Sen Jumala lupaa ikuisessa totuuden Sanassa: ”…mitä silmä ei ole nähnyt, eikä korva kuullut,  mikä ei ole ihmisen sydämeen  noussut  ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka

häntä rakastavat”  ( 1 Kor  2.  9 ).  Tahdotko olla siinä joukossa, jotka pääsevät tämän lupauksen omistajiksi ikuisiksi ajoiksi? Se osa on oleva iankaikkisen ilon ja riemun aihe. Uskotko sen? Jos uskot, niin toimi sen mukaan! –

Jussi Jokisaari


Valitse oikea tie

Luonnossa on jälleen tapahtunut merkittävä muutos. Synkin kaaos on ohitettu. Valoisa aika lisääntyy päivittäin useita minuutteja. Valo vaikuttaa meihin positiivisesti. Kun tulin uskoon 17 vuoden ikäisenä. Se oli tietoisen valinnan ja päätöksen tulos.  Koin elämänmuutoksen. Apostoli kuvaa sitä näin: ”… kiitäen Isää, joka on tehnyt  teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä,  mikä pyhillä on valkeudessa häntä, joka on p e l a s t a n u t meidät pimeyden vallasta ja  s i i r t ä n y t meidät rakkaan  Poikansa valtakuntaan. Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen” ( Kol 1: 13, 14 ).  Nämä apostoli Paavalin sanat muistuttavat kahdesta valtakunnasta – pimeyden  ja Kristuksen valtakunnasta. Kolossalaiset oli tehneet valinnan. Ja nimenomaan oikean valinnan! He olivat valinneet valon valtakunnan. Sen seurauksena he oli kokeneet voimakkaan muutoksen.  Herra itse oli pelastanut heidät synnin eli pimeyden vallasta ja oli s i i r t ä n y t heidät Poikansa valtakuntaan. Siihen valtakuntaan johtaa VAIN  yksi tie. Millainen tie se on? 1) Se on Elämän tie. Se on myös kaita/ kapea tie. Vapahtaja sanoi: ” Menkää ahtaasta portista sisälle, sillä se portti  on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen ja monta on, jotka siitä sisälle menevät, mutta se portti on ahdas ja t i e  k a p  e ,  joka  v i e   e l ä m ä ä n, ja harvat sen löytävät” ( Matt 7 . 13, 14).

Oikea  t i e  o n valaistu: ” Sinun sanasi on minun  jalkaini  lamppu ja valkeus minun  tielläni ” ( Ps 119: !05). Valaistu tie on t u r v a l l i n e n, sillä  ei kompastu helposti, eikä  siltä eksy. Se  tie on myös s u o r a. Se osoittaa ihmisen syyllisyyden niin kirkkaasti, että jokainen sen satavarmasti ymmärtää. Siitä huolimatta on aina ollut ihmisiä, jotka tietoisesti hylkäävät suoran tien, eivätkä pääse iloitsemaan siitä, että parempaa olisi mahdollista saada. ” He ovat hyljänneet  suoran tien, ovat eksyneet ja seuranneet  Bileamin,  Beorin pojan tietä, hänen, joka  rakasti vääryyden palkkaa ” ( 2 Piet 2: 15 ). Vuosia sitten tapasin vankilassa nuoren, raavaan miehen, joka oli hyljännyt tietoisesti Jumalan sanan  osoittaman ja valaiseman tien.  ( nimi muutettu), Juuso oli tehnyt  väärän valinnan  ja se oli  johtanut hänet ikäävään tilanteeseen  ja vankilaan.  Vapauden menetykseen vuosien ajaksi. Vankilan pienessä, hyvin karun sellin yksinäisyydessä  Juusolla oli aikaa miettiä ja pohtia elettyä elämää. Samaan aikaan kaksi vapaaehtoista vankilalähettiä ilmestyi kuvaan. Vankilapastorin  luvalla he sai aloittaa  Raamattukurssin, johon miehiä kutsuttiin selleistään. Kokoontumisillaksi valikoitui tiistai – ilta. Lähes 10 nuorta tai nuorehkoa miestä ilmoittautui mukaan. Juuso oli yksi heistä. Juuso innostui Raamatun opiskelusta. Opiskelu oli tyystin toisenlainen, mitä Juuso oli olettanut. Jokainen kurssilainen sai oppikirjan. Sen avulla tutustuttiin Raamatun kirjoituksiin. Kenellekään ei tuputettu Raamatun sanomaa. Kurssilla oli tilaisuus kysellä ja kyseenalaistaa. Kurssin ohjaajat rohkaisivat kyselemään. Ohjaajat vakuuttivat, ettei niin tyhmiä kysymyksiä yksikään osaa esittää, etteikö niihin etsittäisi yhdessä vastauksia. Juuso rohkaistui esittämään kysymyksiä, mitkä hänen mieltä askarruttivat. Hänen lisäkseen oli useampia poikia, joilla oli kysymyksiä ohjaajille. Juuso ihmetteli, kun ohjaajat säilyttivät malttinsa, kun yhä uusia kysymyksiä esitettiin. Hiljalleen Juuso tajusi, että kurssi – iltoina käsitellyt asiat alkoi kiinnostaa häntä yhä enemmän. Seuraavaa kurssi – iltaa varten hänellä oli useita uusia kysymyksiä. Kun kurssi oli jatkunut muutamia viikkoja Juuso tuli sisäisesti levottomaksi. Omatunto syytti häntä ja teki elämän tuskalliseksi. Hän päätti, että seuraavana kurssi – iltana hän tekee henkilökohtaisen ratkaisun ja luovuttaa itsensä Kristukselle. Niin myös tapahtui. Raamattukurssin ohjaajat rukoilivat esirukousta pyytäneen Juuson puolesta. Hän koki elämässä suuren muutoksen. Sisäinen levottomuus katosi häneltä. Merkillinen

rauha ikään kuin valui Juuson sydämeen.  Kiitossanat Jumalalalle pulpahteli vuolaan virran tavoin Juuson huulilta.  Hän ihmetteli, mitä hänelle on tapahtunut. Hän  päätti  seuraavana kurssi – iltana kysyä asiaa nuoremmalta ohjaajalta Sakarilta. Niin hän myös teki. Tuskin hän sai kakistettua suustaan ulos kysymyksen, hän sai vastauksen. ”   Juuso Sinä olet tullut uskoon Sakari huudahti oitis,  kun sai kuulla Juuson kysymyksen. Juuso ei itse olisi tapahtunutta ymmärtänyt ellei olisi kysynyt asiaa Sakarilta, Juuso ihmetteli, sitä ettei ollut henkilökohtaista uskoon tuloa käsittänyt, ellei olisi ollut kokeneempia uskovaisia, jotka osasivat johdattaa hänen ja monet hänen kaltaisensa etsijät Vapahtajan, Jeesuksen luo. Juuso koki itsensä ylionnelliseksi päästyään henkilökohtaisesti sisälle Jumalan armoon ja  sisäiseen vapauteen. Hyvä blogin lukija. Oletko sinä sisäistänyt henkilökohtaisesti Jumalan armon omistamisen ja vastaanottamisen? Ehkä koet olevasi näistä lupauksista osaton? Nyt haluan rohkaista sinua Jumalan sanan lupauksista sekä vilpittömään rukoukseen ja Vapahtajan kohtaamiseen. ” Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan, huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on” Jesaja (  55: 6 ).

Juuso teki, kuten Herra sanassaan kehottaa. Tee sinäkin ja saat kokea, miten lupauksen sanat toteutuvat kohdallasi.
Jussi Jokisaari


Masentunut mies sai tulevaisuuden ja toivon

Saatuani vakavan sairauskohtauksen joudun vuoden sairauslomalle ja sen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle. Tulevaisuuden näköala katosi kerralla. Miten osaan elää mitään työtä tekemättä? Jo pelkkä ajatus tyhjänpanttina olevasta elämästä tuntui kerta kaikkiaan mahdottomalta. Kahdeksan vuotiaana olin aloittanut työelämän. Ensin tietenkin voimienien mukaisissa tehtävissä. Vuosien saatossa työkuvioni muuttuivat. Sairauskohtaisen saatuani kalenteri oli buukattu täyteen lähes vuodeksi eteenpäin. Täysin yllättäen eteeni avautui  uusi työn ovi. Se tuli olemaan korkean tiilimuurin sisäpuolella vankien parissa. Vankilan johtaja ja pastori olivat anoneet minulle vankilalähetin lupakirjan. Siitä ymmärsin, että Kutsujani haluaa  johtaa minut yhteiskunnasta eristyksessä olevien ihmisten pariin. Työ vankien parissa oli minulle lähes tuntematonta. Pikkuhiljaa  vankilassa vieraillessa aloin ymmärtää,  miten tehtävää on hoidettava, Sain vierailla vankien asunnoissa eli selleissä. Vankien  sellit ovat pieniä muutaman neliön kokoisia koppeja. Sellin raudoitettu ikkuna on  parin metrin korkeudella, katon rajassa. Toki olin vieraillut vankien luona muutaman kerran tapasin vankilassa pastorin. Hän osoitti erräänsellin ovea ja toivoi, että piipahtaisin kyseisessä sellissä olevan luona. Lupasin käydä. Kohta sen jälkeen vartija avasi toivomani sellin oven. Hiljaa, syvissä mietteissä menin sellin asukasta tervehtimään. Ennen sisälle menoa tiedustelin halusiko asukas ottaa vankilalähetin vastaan huoneeseensa.. Kuultuani tervetulotoivotuksen kävin sisään. En aavistanut, mitä tulen kokemaan. Sellin punkassa ( sängyssä) lepäsi äärimmäisen masentunut mies. Hän puhui hiljaa – lähes kuiskaten. Kaukoidässä olevasta kotimaastaan hän oli paennut henkensä kaupalla  ja päätynyt lopulta maahamme. Myöhemmin hän oli saanut perheensä Suomeen. Täällä oli saanut vakituisen työpaikan, kuten vaimonsakin. Kolme heidän lasta kävi koulua kotikaupungissa. Miksi hiljainen, ahkera mies oli joutunut vankilaan? Tietämättömyytensä tähden. Ulkoisesti miehen elämä oli kunnossa. Hän oli joutunut vankilaan, koska ei tuntenut maamme lakeja,  eikä yhteiskunnan pelisääntöjä. Siitä syystä hän oli tehnyt maamme lakien vastaisen teon ja oli joutunut kiven sisään. Kuultuani nuoren miehen tarinan täytti sisimpäni syvä sääli nuorta miestä kohtaan.  Tajusin oitis, ettei kaikkea ole vielä menetetty. Rohkaisin miellyttävän oloista muukalaista kohtaan. Synkkänä ja toivottomana hän lepäsi karussa punkassaan. Keskustelumme alussa hän sanoi nimensä.  Hänen esimiehensä oli antanut pakolaiselle suomalaisen nimen. Kotimaassasi annettu nimesi ei taivu suomalaisen suuhun  ”Tästä lähtien sinä olet Jussi ja vaimosi nimi on Hanna,” oli kaimani esimies tuuminut. Jussin vaimo oli samassa firmassa miehensä kanssa.

” Vaimosi on tämän jälkeen Hannan pomo oli tähdentänyt”.   Jostain syystä ” Jussin ” tarina kosketti minua. Koin tehtäväkseni rohkaista kaimaani. Hän lepäsi yhä punkassaan. Katsoin kaimaanisilmiin ja sanoin: ” Kuule, kaima sinä olet  nuori mies. Maamme lakeja  tuntemattomana  teit teon ja jouduit vankilaan. Tietämättömänä maamme lainsäädännöstä teit teon ja olet nyt sovittamassa. Olet ensi kertaa vankilassa, niin joudut olemaan vankilassa vain puolet siitä, mihin sinut oikeudessa tuomittiin. Sinun ei tarvitse istua vankilassa koko sitä  aikaa, mihin sinut oikeudessa tuomittiin. Kun olet tietyn ajan täällä ollut palvelet hyvin pääset työpaikallesi. Yöt ja viikonloput joudut olemaan vankilassa. Mutta pääset  paljon ennen tuomiosi loppumista koevapauteen. Tähän tapaan rohkaisin kaimaani. Seurasin koko ajan, miten hän reagoi sanoihini. Yhtäkkiä kaimani katse kirkastui. Koko hänen olemuksensa muuttui. .Silmät alkoivat tuikkia iloisesti. Tulevaisuuden toivo valtasi . mielen. Hän tajusi, ettei hän ole menettänyt kaikkea, vaikka on joutunut vankilaan. Muinoin Herra  antoi pakkosiirtolaisuuteen joutunutta Israelia profeetta Jeremian kautta:  ” Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on  teitä kohtaan, sanoo Herra, rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ajatukset. Silloin te huudatte minua avuksenne ja minä kuulen teitä. Te etsitte minua ja löydätte minut kun te etsitte minua, kaikesta sydämestänne”  ( Jeremia 29: 10 – 11) : Herra antoi tämän lupauksen pakkosiirtolaisuudessa olevalle Israelin kansalle. Yhtä kaikki sama lupaus on voimassa myös yksilöihmiselle. Sen sai  kaimani omakohtaisesti kokea. Siinä vankilassa, missä Jussi oli  mukana, kun  Alfa – raamattukurssi alkoi. Vangit halusivat osallistua kurssille. Myös Jussi tuli innolla mukaan vankitoveriensa kanssa. Alfassa ei harrastettu pakkosyöttöä toisin sanoen uskon asioita ei tuputettu. Jokainen sai kysyä, mitä tahansa. Yhdessä etsittiin vastauksia osanottajien esittämiin kysymyksiin. Herran sana herätteli monia hengellisille asioille aiemmin vierastaneille. Useampi tahtoi vapaehtoisesti etsiä Jumalaa. Heidän puolestaan rukoiltiin ja heidät opastettiin kaikkien ihmisten Vapahtajan, Jeesuksen tuntemiseen.. Jussi oli yksi heistä. Herra antoi hänen sisimpäänsä tulevaisuuden ja toivon, kuten pakkosiirtolaisuudessa olevalle Israelille vuosituhansia sitten.  Ehkä sinäkin tämän blogin lukija kaipaat tulevaisuuden toivoa elämääsi? Tiedä, että sinä  myös voit saada sen!  Mistä?  Häneltä, joka sen lupasi! Hän on kaikkien ihmisten Vapahtaja, Jeesus Kristus! Käänny nöyrässä rukouksessa Hänen puoleensa. Satavarmasti Hän vastaa rukoukseesi. ja löydät elämän Hänen kauttansa. Olen itse tämän kokenut jo kauan sitten. Tulet kokemaan elämäsi suurimman yllätyksen, kun saat kokea ja nähdä sen omakohtaisesti Voin sydämestäni yhtyä runoilijan sanoihin: ” Se on se tosi on, tää lupaus ihmeellinen!  Sillä maistanut, kokenut olen, SIKSI TIEDÄN TOSI SE ON!”

 Jussi Jokisaari.


Raamatunlukuohjelma, osa 2

Edellisessä blogissani kirjoitin, hyvä lukija, siitä miten Raamattuun suhtaudutaan eri asenteella. Se on totisesti kiistanalainen teos. Uskovalle se on Jumalan Sana, johon haluaa tutustua ja lukea päivittäin.

Kerroin myös, että teen Raamatunlukuohjelmaa, joka on erilainen kuin useimmat muut ohjelmat. Nyt olen ponnistellut asian parissa ja ohjelman alkuosa on valmis julkaistavaksi. Uskallan väittää, että tämä ohjelma on (tai siitä tulee) maailman paras. Tämä on tietenkin vain mielipide, mutta minulla on myös perusteet väitteelleni. On hyvä, että on ohjelmia, jotka auttavat Raamattuun tutustumisessa. Lähteenä minulla on ollut Kronologinen Raamattu (Kirkon keskusrahasto: Data Universum Oy, 2007) sekä Kommentaariraamattu (Raamattu kansalle-käännös; Aikamedia Oy, 2018)

Seuraavassa ohjelman hyvät ominaisuudet:

1. Ohjelma perustuu viikkorytmiin. Se mahdollistaa useita mielenkiintoisia ominaisuuksia.
2. Pohjana on kronologinen Raamattu. Siinä on Raamatun tapahtumat ovat aikajärjestyksessä.
3. Lukuohjelmaa voi soveltaa helposti myös perinteiseenRaamattuun, koska kronologisuus on kirja- ja lukutasolla. Olen pyrkinyt välttämään runsasta jakeiden tason kronologisointia, joka tarkoittaisi jatkuvaa sivujen kääntelyä.
4. Evankeliumit ovat hankala kohta kronologisessa Raamatussa, jos sitä luetaan ”kannesta kanteen” menetelmällä. Esim. sellaiset kohdat kuten 5000 miehen ruokkiminen, josta kaikki evankeliumitkertovat, tulee krono-Raamatussa 4 kertaa peräkkäin ja muodostavat yhden päivän lukuosuuden. Tämä on tietysti mielipidekysymys, mutta mielestäni tämä ei ole krono-Raamatun parhaita ominaisuuksia. Krono-Raamattu on toki ollut erittäin tarpeellinen lähde ohjelmani teossa.
5. Pääsisäisen ajoitus sekä VT:ssä, että UT:ssa.
6. Ohjelma on joustava ja monipuolinen. Alla olevaa taulukkoa voi käyttää myös sarakesuunnassa. (Tämä koskee evankeliumeja). Jos haluaa voi lukea siis kunkin evankeliumin vuorollaan. Tällöin tosin menettää väljästi kronologisen taulukossa olevan erikoispiirteen, että siinä samalla viikolla luetaan Jeesuksen toiminnasta sama vaihe (Esim. Syntymä ja toiminnan alku).
7. Useissa Raamatunlukuohjelmissa VT ja UT on jaettu 365:en osaan. Se on kätevää., mutta tekstistä tällöin VT:n osuus on yli 2 kertaa enemmän. Tässä lukuohjelmassa VT luetaan vuodessa kerran ja UT 2 kertaa. Tähänkin voi suhteellisen helposti tehdä muutoksen, jossa tekstin määrä voidaan tuplata tai puolittaa.

Ominaisuus nro 4 johtaa siihen, että ohjelman mukainenRaamatunluku alkaa 7 viikkoa ennen pääsiäistä.

Täydellistä ohjelmaa ei olekaan on vain täydellinen Jumalan Sana. Kun liittää ohjelmaan jonkin ominaisuuden, se yleensä verottaa jostain muualta. Kyse on siis aina jostakin kompromissista. Tämä vuonna pääsiäinen on viikoilla 15-16. Ohjelman alku on siis viikolla 8 eli ensi maanantaina.

Ohjelman alku, viikot 8-30 julkaistaan seuraavassa seurakunnan Silta-lehdessä. Se on jaossa viikosta 12 eteenpäin. Jotta halukkaat voivat aloittaa tämän mukaisen Raamatun lukemisen, julkaisen tässä viikkojen 8-12 ohjelman.

Taulukko: Raamatunluku viikoille 8.-12. (17.2.- 22.3. 2020)

Viikko

Maanantai

Tiistai

Torstai

Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

8

1. Moos 1-2

1. Moos 3-5

Matt 1-4

Mark 1-3

Luuk 1-4

Joh.1:1-18

9

1. Ms 6-8

1. Ms 9-11

Matt 5-9

Mark 4-5

Luuk 5-6

Joh.1:19-2

10

1. Ms 12-14

1. Ms 15-17

Matt 10-12

Mark 6-8

Luuk 10

Joh.6-8; 10

11

1. Ms 16-19

1. Ms 20-23

Matt 13:1-53

Mark 11

Luuk 11-13

Joh. 3-4; 17

12

1. Ms 24-26

1. Ms 27-30

Matt 14-18

Mark 12

Luuk 7-9

Joh. 5

 

Viikot 12-30 näytetään Siltalehdessä, joka ilmestyy 15. 3. 2020.Keskiviikko on viikoilla 8-12 välipäivä.

Toivotan hyviä hetkiä Raamatun parissa. Otan mielelläni vastaan kommentteja. Ohjelmaa on tarkoitus kehittää edelleen.

 

Arto Siitonen


Aatulle velliä!

Jokusen perhe oli aterialla. Koko iso perhe oli kokoontunut pöydän ympärille.  Perheen isä istui omalla paikallaan pöydän päässä, kuten aina. Tunnelma oli kotoinen.

Vain yksi ääni  häiritsi ruokailijoita. Se oli perheen pienimmän, eli Aatun ääni. Jostain syystä Aatu oli nyt huonolla tuulella. Kaikki tuntui pojalla olevan vialla. Mikään ei tuntunut olevan hänen mielestään hyvin.  Sen hän  ilmaisi varsin selvästi. Poika oli tyytymätön, jopa äidin valmistamaan ruokaan. Isä seurasi kuopuksen käytöstä huolestuneena. Mikä on tehnyt  aiemmin melko tyytyväisen ja kiltin Aatun noin oudosti käyttäytyväksi, isä mietti.  Kauan hän ei ehtinyt asiaa miettiä, kun Aatu ilmaisi tyytymättömyytensä  kaatamalla tahallaan lautasella olleen ruoan lattialle. Niin ei pojan olisi pitänyt tehdä, sillä siitä seurasi  rangaistus, jonka kaltaista Aatu ei osannut odottaa. Isä asteli ripein askelin pojan luo ja nosti hänet ilmaan ja kantoi pojan huoneen nurkkaan häpeämään sopimaton käytöstään.

Pöydän ympärillä olevat lapset hämmästyivät. Koskaan aiemmin he eivät olleet vastaavaa nähneet. Siksi se hiljainen puheen sorina pöydän ympärillä loppui, kuin veitsellä leikaten. Ruokailu jatkui hartaan ja kiitollisen tunnelman vallassa. Varsinkin lapset  – Aatua lukuun ottamatta- jatkoivat syöntiä kiitollisella mielellä. Tietenkin äidin valmistama ateria tuoksui kaikkien huoneessa olevien nenään. Herkullisen ruoan tuoksu nosti veden lasten kielelle.  Yhtäkkiä nurkassa seisova Aatu heräsi kuin unesta. Kielelle herahtanut vesi sai pojan nälän tunteen heräämään. Aatu seisoi nurkassa ja kuuli ruokailijoiden tyytyväisten äänten tunkeutuvan olemukseensa. Se kiihotti Aatun nälän tunnetta siinä määrin, että Aatun suusta kuultiin surkea parkaisu: ” Antakaa Aatulle velliä!” Poika tiesi tasan tarkkaan, miksi hän joutui seisomaan nälkäisenä nurkassa, kun toiset söivät tyytyväisinä maittavaa ruokaa. Nyt Aatua kadutti oma typerä käytöksensä. Nälän tunteen yhä voimistuessa Aatu katui typerää käytöstään. Hän pyysi käytöstään anteeksi ja lupasi, ettei koskaan enää käyttäytyisi yhtä typerästi. Isä oli heti valmis antamaan tuhmalle pojalle anteeksi kaiken. Aatu sai luvan palata paikalleen pöydän ääreen. Äiti laittoi Aatun lautaselle  ison annoksen maukkaalle tuoksuvaa lihakeittoa. Aatun sisimmässä oli juhlan tuntua. Maukas keitto väheni lautaselta hurjaa vauhtia, kun Aatu nosteli keittoa suuhunsa.  Kiljuva nälän tunne kaikkosi pojan vatsasta sitä mukaa, kun hän vauhdikkaasti ja kiltisti kauhoi äidin valmistamaa lihakeittoa. Aterian aikana muistui Aatun mieleen  pyhäkoulussa annettu muistolause: ” Poikani, älä pidä  halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee, sillä jota Herra rakastaa ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa. Kuritukseksenne  te kärsitte;  Jumala kohtelee teitä niin kuin lapsia. Sillä, mikä on se lapsi, jota isä ei kurita? ”   Hep 12: 5 – 7 )-  Aatu ymmärsi, että hän sai kärsi nälkää ja yksinäisyyttä nurkassa seisoessaan tottelemattomuutensa takia. Aatu katui typeryyttään ja päätti tulevaisuudessa käyttäytyä kunnolla, jottei joutuisi uudelleen kärsimään tottelemattomuutensa takia.

 

Tämä kauan sitten  tapahtunut Aatun tarina on kuvaava ja valitettavan aito kuvaus kaikista kristityistä. Kaikilla  meillä on oma ”Aatu”. Se seuraa mukana jokaista Herran seuraajaa loppuun asti. Joku voi kilvoitella uskon tiellä  50 – 60 tai peräti 70 vuotta  tai kauemmin, mutta Aatu seuraa uskollisesti mukana koko ajan. Aatu on väsymätön. Edes paasto ei karista Aatua uskovan olemuksesta. Aatu piinasi apostoli Paavalia vuosikymmeniä. Hän rukoili ja paastosi. Mutta Aatu ei hyljännyt häntä, vaan kulki mukana niin tyynessä kuin myrskyisessä säässä. Lopulta hän parahti sanomaan. ” Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista”

( Room. 7: 24  ). Kun apostoli oli menettämäisillään toivon, Pyhä Henki tuli avuksi. Paavali sai vastauksen valituksiinsa: ”Kiitos Jumalalle, Jeesuksen Kristuksen kautta”

( Room 7.25). Toivon mukaan näitä rivejä lukee joku kilvoitustiellä uupunut vaeltaja. Ehkä olet apostolin tavoin väsymäisillään ja menettämässä toivosi? Koen tehtäväkseni rohkaista sinua. Käännä uskon katseesi uudelleen Kristukseen! Katso Häntä, kuten silloin ensi kerran, kun tulit hänen luokseen. Hän otti sinut vastaan. Antoi kaikki anteeksi ja lahjoitti levottomaan mieleesi rauhan, levon ja tulevaisuuden toivon. Herra on uskollinen yhä. Hän voi uudistaa uskosi ja luottamuksesi

Herraan näin vuoden vaihteessa. Jeesuksen lahjoittama toivo ei jätä sinua häpeään. Jos haluat seurata häntä loppuun asti on tuleva hetki, että pääset lopullisesti eroon  ” Aatusta” ja kilvoituksesi vaihtuu ikuiseen iloon kirkkauden maassa.

Jussi Jokisaari.


Raamatunlukuohjelma, osa 1.

Raamattu on jokaisen kristityn perusteos. Se on monessa mielessä erikoinen kirja. Jos vielä jollakin on kirjahyllyssä kirjoja, löytyy sieltä hyvinkin mahdollisesti myös Raamattu. Niitä myydään miljoonittain joka vuosi, ja jotkin järjestöt kuten Gideonit jakava Uutta Testamenttia yli 100.000 kpl joka vuosi.

Tässä ”ylettömän suvaitsevuuden kristillisessä” Suomessa suhtautuminen Raamattuun on kaukana suvaitsevaisuudesta. Jotkut rakastavat Raamattua, mutta on niitä, jotka vihaavat sitä yli kaiken. Suuri joukko on niitäkin, jotka jouluna, jos silloinkaan ottavat sen esille ja pyyhittyään pölyt laittavat sen takaisin kirjahyllyyn odottamaan seuraavaa joulusiivousta.

Suhde Raamattuun on asenteellista. Seuraavassa selvitän joitakin eri asenteita ja tapoja suhtautua siihen. Asenteissa on lukuisia eri vivahteita, mutta mielestäni niitä on ainakin seuraavat kolme keskeistä.

Ensimmäisenä ovat vakaumukselliset ateistit. Voisi kuvitella, että ateistit kieltävät Raamatun eivätkä halua koskea siihen pikkuvarpaallakaan. Mutta se ei ole totta. Perusteelliset ja vakaumukselliset ateistit saattavat tutkia Raamattua paljon keskivertosuomalaista enemmän. Nuorena olin ateisti (tai agnostikko) ja kuvittelin löytäväni Raamatusta virheitä ja epäloogisuuksia.  Ateistilla on kielteinen asenne Jumalaan ja siksi hänen motivaationsa kohdistuu mm. sen osoittamiseen, että Raamattu on täynnä virheitä.

Toisena ryhmänä on liberaaliteologit. He uskovat Jumalaan, mutta heidän lähtökohtansa (lienee) se, että Raamattu on kyllä jumalallinen ilmoitus, mutta tärkeämpää on kirjoituksen ajankohta ja kirjoittajan persoona. Heidän on esim. vaikea uskoa jumalallisiin ihmeisiin ja siksi ne selitetäänkin usein inhimillisenä uskomuksena tai kuvitelmana. Tiedän monien menettäneen uskonsa Jumalaa kohtaan mentyään Yliopiston teologiseen tiedekuntaan opiskelemaan papiksi. Syy voi olla joidenkin tutkijoiden kriittinen asenne. Tieteellisessä tutkimuksessa kritiikki on toki välttämätön, mutta kun Jumalan aivoitukset ovat korkeammat kuin ihminen, ei tämä Jumalan muovaama savimaja voi ymmärtää kaikkia Jumalan tekoja. Tämän asenteen vika on siinä, että tehty teos (ihminen) tutkiin epäilen tekijäänsä (Jumala). Vaarana on, että ihminen etsiessään totuutta sijoittaa itsensä Jumalan yläpuolelle rajoittaen Jumalan ja Raamatun tutkimuskohteeksi.

Kolmas ja asenteellisesti edellisistä poikkeava ryhmä on ns. ”Fundamentalisti”. Hänelle Raamattu on erehtymätön Jumalan Sana. Hänen asenteensa on etsiä itselleen Jumalan tahtoa. Motivaatio Raamatun lukemiseen on kysellä ja ymmärtää mitä mieltä Jumala on jostakin kiperästä asiasta (Ps 139:24). Raamattu on hänelle väline, jolla Jeesuksen lähettämä Pyhä Henki ohjaa hänen elämäänsä. Hän tutkii Sanaa kääntääkseen katseensa Jumalan puoleen. Hänelläkin on vaarana erehtyä. Hän voi päätyä farisealaiseen oikeaoppisuuteen, jos unohtaa asemansa palvellessaan Jumalaa ja lähimmäisiään.

Tässä on lyhyesti esitetty kolme erilaista asennetta Raamattuun Jumalan sanana.  Asenne määrittää motivaatiot, joita voi olla suuri määrä. Jos esim. pappi tai pastori edustaa liberaalia teologiaa, voi hänen motiivinsa lukea Raamattua olla löytää saarnan aihe. Kun hänen tulisi puhua seurakuntalaisille, mitä Jumalalla on sanottavaa, hän alkaakin omiin juttuihinsa hakea Raamatusta auktoriteettia. Näin hän auktorisoi omaa viestiänsä. Puhun tässä saarnaamisesta, mutta kyllä tämä sama koskee myös blogistia.

Nyt tämä blogi alkaa tulla kohti, joten siirryn vihdoin otsikon aiheeseen.  Raamatunlukuohjelma voidaan laatia monella tavalla. Eräs tapa on valita jokin teema, esim. ahkeruus. Poimitaan ne Raamatunkohdat, joissa tuo sana esiintyy ja luetaan ne. Jos näitä sanoja on 365 kpl, tulevat kaikki tärkeät raamatunkohdat käytyä läpi. Kutsuttakoon tätä teemaperusteiseksi Raamatun lukemiseksi. Toinen tapa on mannalappu tai sormijärjestelmä, jossa otetaan umpimähkään Raamatun paikka ja uskotaan, että Jumala antaa niiden kautta vastauksen. Näitä voi kutsua johdatusmenetelmiksi. Nämä ovat huonoja tapoja, joissa Raamatun perusilmoitus ja eri asioiden liittyminen toisiinsa jää hämäräksi. Vanha tarina kertoo sormipaikan käyttäjästä, jolle tuli Raamatunpaikka ” Matt. 27:5”. Hän pelästyi ja valitsi äkkiä seuraavan sormipaikan, joka oli ”Luuk 10:37”.

Olen lukenut Raamatun läpi monta kertaa perinteisellä tavalla, jossa se luetetaan yksinkertaisesti alusta loppuun. Siinä jää helposti epäselväksi tapahtumien aikajärjestys sekä VT:n ja UT:n keskinäinen yhteys. Niinpä tein itselleni kronologisen Raamatunlukuohjelman. Motiivi on ymmärtää Raamattua vielä syvemmin. VT:n 39 kirjaa ja UT:n 27 kirjaa järjestetään ohjelmassa joko tapahtumien ja aikakauden tai kirjoitusajankohdan perusteella aikajärjestykseen.

Erilaisia Kronologisia Raamattuja ja lukuohjelmia kyllä löytyy netistä.  Sellaista mitä tavoittelen en ole kuitenkaan löytänyt. Lukuohjelmani alkaa viikosta 8. Tarkoitus on lukea sekä vanhaa ja uutta testamenttia. Yllättävän monet VT:n esikuvat ja UT:n vastaavat tapahtumat osuvat samalle ajalle. Esim. sekä VT:n että UT:n pääsiäinen on lukuohjelmassa aikavälillä 10.-13. 4. joka on tänä vuonna pääsiäisaika. Mitä muuta siitä on sanottavaa, kerron seuraavassa blogissa. Julkaisen sen ehkä seuraavassa seurakunnan Siltalehdessä.

 

 

Arto Siitonen


Haluatko tulla rikkaaksi?

Otsikon kysymys saattaa tuntua vähintään oudolta. Uskon, että valtaosa suomalaisista haluaisi  olla rikas tai taloudellisesti omavarainen. Toisaalta on täysin selvää, ettei taloudellinen vauraus tuo tyydytystä, eikä takaa onnellista  elämää. Pikemminkin päinvastoin. On lukematon joukko ihmisiä, jotka ovat ahdistuneita ja turhautuneita varallisuutensa ja hyvinvointinsa keskellä. Tätä kirjoittaessani nousi mieleni kätköistä eräs surullinen tapaus vuosien takaa läntisestä naapurimaastamme Ruotsista. Kollegani kanssa olin julistusmatkalla Ruotsissa. Oli kevättalvi ja tilaisuuden alkamisaika lähestyi. Kollegani kanssa ihmettelimme, että tilaisuuteen näytti tulevan vähän kuulijoita. Mietimme, mistä kuulijain pieni määrä johtui. Kun tilaisuuden alkuun oli  muutama minuutti tuli uusia ihmisiä iso joukko.                                                                                       Hetkeä ennen tilaisuuteen alkua joku kertoi kuulijain vähäisyyden syyn: Paikkakunnan rikkain mies oli päättänyt elämänsä oman käden kautta. Tieto oli vavahduttava. Tietenkin se kosketti myös meitä, jotka emme häntä tunteneet. Joskus myöhemminkin on tämä  surullinen tapaus noussut mieleeni. Mikä oli asia, joka johti rikkaan miehen niin epätoivoiseen tekoon? Luulen, että suurin tekijä oli toivottomuus. Uskosta osattomalla ei ole tulevaisuuden toivoa, eikä myöskään kirkasta näköalaa ikuisuuteen. Kristittyinä tiedämme, että yksin Jeesus voi antaa meille rauhattomille ja toivottomille rauhan ja tulevaisuuden  toivon, kuten Hän lupasi Joh 14: 27) opetuslapsilleen: ” Rauhan minä jätän teille minun  rauhani  -sen minä annan teille. En minä anna teille niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko levoton älköönkä pelätkö”(  Raamattu Kansalle 1999 ) Toisin sanoen. ihmisen, joka tuntee Kristuksen ei tarvitse pelätä tulevaisuutta, ei kuolemaa, eikä ikuisuutta! Tässä mielessä Herraan uskova on rikas. Eikö totta? Voiko joku omistaa vielä enemmän? Kyllä voi!

Vuosia sitten olin potilaana isossa keskussairaalassa. Huoneessa oli kahdeksan potilasta. Vierastunti oli päättynyt, mutta hoitotoimenpiteet eivät vielä alkaneet. Huoneessa oli aivan hiljaista. Se jatkui useita minuutteja. Lopulta katkaisin  hiljaisuuden ja tiedustelin potilastovereiltani: ” Millainen ihminen on teidän mielestänne rikas?” Hiljaisuus jatkui kotvan aikaa. Lopulta maakunnasta oleva iäkäs  potilas vastasi: ” Minun mielestäni sellainen ihminen on  rikas, joka on tyytyväinen elämäänsä.” Kommentoin isännän vastusta.. Mielestäni isännän vastaus oli hyvä. Annoin siitä tunnustuksen  hänelle.  Toiset potilastoverit olivat hiljaa. Kukaan ei sanonut sanaakaan. Tarkoituksella halusin saada keskustelun syntymään. Siksi sanoin: ” Minun mielestäni sellainen ihminen on rikas, jolta ei puutu mitään.” Vieläkään ei syntynyt ajatusten vaihtoa. Hämmästelin sitä. Lopulta korotin ääneni ja toin esille oman mielipiteeni. Niinpä sanoin. ””Haluan kertoa, että tällä vuoteella lepää nyt rikas mies!” Jatkoin: ” Ei minulla ole paljon rahaa, eikä metsää, eikä muutakaan omaisuutta. Siitä huolimatta väitän olevani rikas, sillä minulta ei puutu mitään.” Kaikkea, mitä tarvitsen on tarpeeksi. Mitään ei ole liikaa. Mutta toisaalta minulta ei puutu mitään! Enkö olekin rikas? kyselin potilastovereiltani. Lopulta paljastin heille  rikkauteni lähteen.  Luin Psalmin 23: ensimmäisen jakeen:” HERRA ON MINUN PAIMENENI, EI MINULTA MITÄÄN PUUTU.”

Luultavasti potilastoverini ymmärsivät, mikä oli tehnyt elämäni rikkaaksi. Ainoatakaan vastalausetta ei esitetty. Vuoteeni kohdalla käytävän toisella puolella oleva  potilastoverini oivalsi, mitä tarkoitin. Hän alkoi sättiä naapuriaan tähän tapaan: ”Se sanoo olevansa uskovainen. Siitä huolimatta hän on äärimmäisen ahne. Hän  hamuaa ja kerää mammonaa niin paljon kuin ehtii . Näin” potilastoverini valisti minua tietämätöntä. Valitettavasti keskustelu päättyi  henkilökunnan saapuessa huoneeseen. Siihen päättyi myös potilaiden juttutuokio.

 

Lopuksi muutama sana. Jos haluat tulla rikkaaksi, sinulla siihen  on mahdollisuus: Sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin ottaa Herra Jeesus vastaan! Jos luovutat elämäsi ohjat Kristukselle, Hän antaa sinulle todella rikkaan, jännittävän ja mielenkiintoisen elämän! Nyt puhun kokemuksistani. Pitkän elämäni aikana en ole tarvinnut tupakkaa, kaljaa, alkoholia, huumeita enkä mitään muita huumaavia tuotteita. Kaikki edellä mainitut ovat korvikkeita, tai vastikkeita. Sitä paitsi kaikki edellä mainitut nautintoaineet ovat terveydelle vaarallisia. Mielestäni on järjetöntä turvautua korvikkeisiin, jos aitoa on tarjolla!  Ja vieläpä ilmaiseksi ja lahjaksi!

 

Mieti hetki kannattaako sinun jatkaa sisäisen janosi sammuttamista korvikkeita nauttien. Sillä Jeesus haluaa  antaa lupauksensa mukaan sinulle yltäkylläisen elämän jokaiselle, sitä etsivälle ” Minä olen ovi, jos joku   minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. Varas ei tule  muuta kuin  varastamaan, tappamaan ja  tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä ( kaikilla ihmisillä )olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys” ( Johannes 10:  9, 10 ).Joulun Lapsi Jeesus, on paras joululahja sinulle ja jokaiselle ihmiselle! Lahja on vain otettava vastaan. Kun niin teet saat arvokkaimman lahjan,  sen kautta saat sisäisesti  rikkaan elämän, eikä sinulta puutu mitään!  – Jussi Jokisaari