Aurinko Anna

Kun tapaamme tuntemattoman lähimmäisen ensimmäisen kerran, hänestä jää mieleen jonkinlainen kuva. Ensitapaaminen on tärkeä siksi, että silloin jokaiselle muodostuu tietynlainen kuva lähimmäisestä. Usein suurin osa tapaamistamme ihmisistä jää ainutkertaiseksi. Mutta onneksi on myös joukko sellaisia, joiden kohtaaminen jättää elämään pysyvän jäljen.

Sellainen lähimmäinen oli Aurinko Anna – nimellä tunnettu jo elämän iltapuolta elävä nainen. Anna oli lähimmäinen, joka oli aina iloinen, valoisa positiivinen ja ennen kaikkea muuta yliluonnollisen kiitollinen. Lyhyesti sanottuna Anna oli  lähimmäinen, jota on mahdoton unohtaa. Mielestäni Annassa oli eräässä mielessä jotain ylimaallista. Ei hänellä inhimillisesti ajatellen ollut järin paljon tapahtunut sellaisia asioita, joista olisi voinut kiittää tai riemuita. Päinvastoin, hän oli kokenut  asioita, jotka olisivat nujertaneet  kiitollisen mielen. !6 vuotiaana hän oli sairastunut. Sairaus oli riistänyt hänen liikuntakykynsä, koska hän oli joutunut vuoteeseen sidotuksi. Annan jalat ei kantaneet hänen hentoa olemustaan. Olen lähes varma, että suurin osa 16 vuotta täyttäneistä olisi katkeroitunut ja muuttunut kyyniseksi. Mutta Anna oli täynnä lempeyttä, iloa ja kiitollisuutta!  Toimin useita vuosia Annan kotiseurakunnan paimenena. Joka kerta, kun kävin seurakunnan parin vanhimman kanssa tai yksin häntä tervehtimässä tai vietimme hänen huoneessaan ehtoollishetken koin Taivasten Valtakunnan todellisuuden aivan erikoisella tavalla. Ne hetket olivat pyhiä, ikimuistoisia. Kerta kaikkiaan niitä hetkiä on mahdoton unohtaa! Vuosien saatossa Aurinko Annan muisto on palautunut mieleeni useita kertoja. Luulen, ettei  yksikään, joka pääsi hänet tuntemaan voi unohtaa Annan valoisaa, kiitollista ja tyytyväistä olemusta.

Mikä teki Annasta niin  unohtumattoman persoonan? Uskon, että tärkein seikka oli se, että hän ”asui” hengessä taivaallisissa! Tiedän, että hän rukoili paljon kotiseurakuntansa, työntekijäin, vanhinten ja seurakunnan monipuolisen toiminnan puolesta. Annan mittaamattoman arvokasta työtä eivät läheskään kaikki seurakuntalaiset osanneet paljon arvostaa. Mutta Sanan perusteella tiedän, että Hän joka  tuntee kaikkien ihmisten motiivit ja salaiset ajatukset on kerran maksava Aurinko Annalle runsaan, ikuisen palkan. Seurakunnan Pää, Kristus on todennäköisesti pian palaava Häntä odottaville: ” Hänen herransa sanoi ( sanoo ) hänelle:

Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen. Mene herrasi iloon ” ( Matt 25: 23 ). Sangen todennäköistä on, ettei Aurinko Annan salassa tapahtunutta rukoustyötä edes kaikki hänen kotiseurakuntansa työntekijät ja seurakuntalaiset osanneet paljon arvostaa. Mutta seurakunnan Herra, joka näkee  kaikki, mitä Häneen uskovat täällä tekevät salaa tai julkisesti saavat kerran oikeudenmukaisen palkan tekemästään. Satavarmaa on myös se, ettei Aurinko Annankaan salassa tapahtunut vuosikymmenien työ jää vaille huomiota, vaan Herramme on maksava hänelle, kuten kaikille palvelijoilleen tai palvelijattarilleen ihanan ikuisen palkan.

Kiitos Jumalalalle Aurinko Annasta ja hänen hauraan olemuksensa säteilevästä ylimaallisesta  kirkkaudesta oli hänet tunteille kuin konkreettinen viesti Jumalan kirkkauden maasta.

Aurinko Annan muistoa lämpimästi siunaten,

Jussi Jokisaari