Olet työkyvytön!

Työ on uskoakseni  kaikille tärkeää. Kotimassamme on valitettavasti vuosien ajan ollut kymmeniä tuhansia  työttömiä. Uskon, että suurin osa työttömistä haluaisi tehdä työtä ja ansaita elannon itselleen ja perheelleen. Työttömän elämä on näköalatonta. Tulevaisuuden toivoa  ei ole. Ei  perustaa, jolle voi tulevaisuutta rakentaa. Pitkäaikainen yöttömyys  on johtanut liian monta epätoivoisiin tekoihin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pahin työttömyyskausi  on ohitettu. Se on suuri yhteinen ilon aihe..

Työ tuli  syntiinlankeemuksen seurauksena. Jumala tuomitsi kaksi ensimmäistä ihmistä heidän tottelemattomuutensa tähden: ” Ja vaimolle hän sanoi ” Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia, , mutta mieheesi on sinun halusi oleva ja hän on sinua vallitseva. Ja Aadamille hän sanoi: ” Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua syömästä: Älä syö siitä, niin kirottu olkoon maa  sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää  elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi. ” orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä ole otettu. ” Tuskin Aadam ja Eeva ymmärsivät, miten kauaskantoiset seuraukset heidän tottelemattomuudella tuli olemaan. Ihmisen osaksi tuli kuolema. Eikä siinä  kaikki. Se tuli jokaisen osaksi. Silti jokainen kantaa sisällään  –  tietoisesti tai tietämättä – kaipausta  Luojan yhteyteen. Siksi tuhannet ja taas tuhannet ovat läpi ihmiskunnan historian pyrkineet tekojen kautta elämän alkulähteelle  – yhteyteen Jumalan kanssa. Kaikki epäonnistuivat.  Jumala näki ihmisen epäonnistuvan yhä uudelleen. Siksi Hän avasi meille uuden mahdollisuuden Poikansa kautta. Mutta ennen kuin  ihminen ymmärtää käyttää tätä hyväkseen, hänen täytyy väsyä omiin yrityksiinsä. Siksi Jeesus sanoi:” Tulkaa minun tyköni kaikki työtä tekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon” (Mat11:28 ). Omat yritykset on lopetettava.  On tultava Jumalan edessä työkyvyttömäksi! Kenenkään ei tarvitse tehdä mitään! Tätä on ehkä vaikea ymmärtää. Itse opin sen raskaan kokemuksen kautta.  Olin sairaalassa toista vuorokautta- Sitten minut siirrettiin silloisen kotikaupunkini sairaalaan.  Viiden vuorokauden jälkeen pääsin kotiin ja sairauslomalle. Kuulin, että loma kestää vuoden. Tieto tuli yllätyksenä. Vuosi kului.  Tuli lopputarkastuksen aika. Neurologi tutki minua ja  papereitani. Hetken kuluttua hän sanoi: ” Nyt on työt tehty.” Sanat shokeerasivat. Järkytykseni oli melkoinen. Tajusin, olevani työkyvytön, epäkelpo!  Rakastin työtäni. Olin saanut toteuttaa kutsumustani. Kalenterini oli buukattu täyteen noin 10 kuukaudeksi eteenpäin. Nyt olisi kaikki ohi  lopullisesti. En voinut mitään sille, että kyyneleet tulivat silmiini. Ymmärsin olevani työkyvytön, epäkelpo. Luultavasti lääkäri huomasi paljastaessaan synkän tulevaisuuskuvani. Hän lohdutti ja rohkaisi. Hiljalleen sisäistin tulevaisuuteni. Käsitin työurani olevan ohi. Samalla selvisi merkillinen asia. Ilmeisesti Pyhä Henki osoitti uuden tehtävän: Sinä voit kirjoittaa, kun et pysty puhumaan.” Ilahduin. Totesin, että vaikka puhekykyni on heikentynyt voin kirjoittaa! Se oli lohdullinen oivallus. Kirjoittaminen on ollut minulle mieluista vuosikymmeniä. Olen kirjoittanut lehtiin sekä blogeja. Sydämeni sykkii ilosta, kun saan vielä  viestiä evankeliumia. Sitä haluan kertoa niin kauan, kuin elämää ja voimia annetaan.

Jussi Jokisaari


Kotimökki

Vuosia sitten sain vakavan sairauskohtauksen.  Heti sen jälkeen jouduin vuoden sairauslomalle. Sen päätyttyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Sairauskohtaukseni tuli yllättäen. äkkiarvaamatta. En ollut vuosikymmeniin ollut päivääkään sairauslomalla. Vakava sairaskohtaus oli henkisesti raju kokemus. Kun lääkäri vuoden kuluttua ilmoitti, että työsi on nyt tehty. Se oli melkoinen järkytys. Sillä rakastin työtäni syvästi. Suoranainen ihme, että selvisin järisyttävästä kokemuksesta melko nopeasti. Tuntui  tosi oudolta jäädä kotiin  –  kuin lennosta. Kalenterini oli

aiemmin buukattu täyteen lähes vuodeksii. Nyt jouduin heittämään kalenterini merkintöineen roskakoriin.  Työkiireeni loppuivat kuin seinään. Kerralla ja lopullisesti!  Sekin vaihe oli elettävä. Pikku hiljaa aloin ymmärtää, ettei ehkä kaikki ole lopussa. Kun varsinainen työni päättyi koin, että kutsujani avaisi uuden oven: vankilamaailmaan. Sen oven takana avautui täysin toisenlainen maailma, mihin olin tottunut. Se Kenttä oli karu useita metrejä  korkean kivimuurin sisällä. Toki olin vankilassa aiemminkin käynyt. Vuosien saatossa olin vieraillut useita kertoja  vankilan kirkossa. Kotiseurakuntani oli huolehtinut vuosikymmenien ajan jouluaaton vankilajumalanpalveluksista. Nyt edessäni oli uusi tilanne. Aivan yllättäen sain Vankeinhoitolaitoksen myöntämän vankilalähetin lupakirjan kahdeksi vuodeksi. Vaikka en tehnyt lupakirjan saamiseksi mitään! Vähäisellä ymmärrykselläni käsitin, että kutsujani oli avannut eteeni oven: Ilosanoman viemiseen muurien sisäpuolelle  joutuneille lähimmäisille. Vankilassa oli vallalla erilainen kulttuuri, kieli ja hierarkia. Kaikki toisenlaista, mihin oli tottunut. Pari vuotta kului ennen kuin pääsin sisälle uuteen todellisuuteen. Myöhemmin piipahdin vankilassa useita kertoja viikossa. Sydäntä riipaisevaa oli karussa  sellissä kuunnella pettyneiden miesten tarinoita.  Useimpien kohdalla alkoholi oli syynä siihen, että elämän parasta aikaa elävä nuori aviomies oli joutunut eroon perheestä, omaisista ja koko yhteiskunnasta. Ajan myötä sain työtoverini kanssa vankilapastorin luvalla käynnistää Alfa – raamattukurssin vankilassa. Ilahduttavaa oli havaita, miten osa vangeista halusi päästä mukaan vapaaehtoiselle kurssille. Ja mikä parasta: usea tahtoi löytää elämälle uuden suunnan. Se löytyi Raamatun sanaan ja Vapahtajaan tutustumisen kautta! Herra lahjoitti monelle  itseensä ja elämäänsä pettyneelle tulevaisuuden ja toivon! Moni sai vankilassa  uskon Kristukseen. Ja elämisen arvoisen elämän. Tunnen  useita ex – vankeja, jotka ovat

vapauduttuaan löytäneet henkilökohtaisen uskon Kristuksen. Tunnen myös useita , jotka ovat eläneet vuosia vapaina yhteiskunnassa. He ovat löytäneet kotiseurakunnan, elämäntoverin, työpaikan  ja perustaneet perheen. Mikä on saanut aikaan radikaalin elämänmuutoksen? Vastauksena on yksi sana: JEESUS!

Tätä kirjoittaessani palautui mieleeni keväinen päivä vankilan sellistä. Taas kerran olin sellivierilulla. Vankilan käytävällä tapasin vankilapastorin. Hän kertoi pulmansa. Hänellä oli  ylen runsaasti työtehtäviä hoidettavana talon ulkopuolella. Samaan aikaan hänen piti olla pitämässä vankilan luokassa opetustunti päihdekuntoutuskurssilaisille. Pastori kysyi voinko pitää tunnin. Kuulin, että  sen ohjelmaan kuului videon katsominen. Sen katsomisen jälkeen oli keskustelutuokio videon sisällöstä. Tehtävä ei tuntunut ylivoimaisen vaikealta. Lupasin pitää tunnin. Jo hyvissä  ennen tunnin alkua olin odottamassa luokassa kurssilaisia. Video laitettiin miesten tultua oitis pyörimään. Lähes heti selvisi että video on kuvattu samasta vankilasta, jossa olimme. Eräs kurssilainen – sanokamme häntä Hanskiksi – tajusi, että  videolla näkyy tuttu vankila – alue. Spontaanisti  hänen suusta kajahti lämminsävyinen sana: ” KOTIMÖKKI !” Sen kuultuaan porukka räjähti nauruun. Naurutuokio kesti tovin. Video pyöri loppuun nopeasti. Sen päätyttyä syntyi  keskustelu videon sisällöstä. Hanskin huudahdus pisti  videokuvat nähneet syviin mietteisiin. Eihän ole tavallista, että joku vankilassa oleva ilahtuu näkemästään. Ja  sanoo vankilaa koimökikseen!

Myöhemmin selvisi, että vankila oli tosiaan ollut Hanskin lapsuusvuosina ikään kuin hänen koti. Muurien sisällä oli samaan aikaan ollut Hanskin vanhemmat ja kaikki sisaret. Hanskin isoveli ja muita hänen läheisiään pääsi myöhemmin  tuntemaan Jeesuksen : Hänen rakkautensa ja armonsa. Se kokemus oli niin väkevä, ettei Herran löytäneiden tarvinnut sen jälkeen palata vankilaan. Mikä muutoksen sai aikaan? Ei yksikään pysty siihen. Mutta Jeesukselle ei mikään ole mahdotonta. Hän ei tunne yhtään toivotonta tapausta. Sinä ongelmien keskellä huokaileva lähimmäiseni  käänny  turvallisin mielin Jeesuksen puoleen. Hän voi selvittää  vaikeimmat pulmasi. Herra on antanut suurenmoisen lupauksen ongelmiensa keskellä kipuilevalle ihmisille:” Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä,  niin minä tahdon auttaa sinua ja sinun pitää kunnioittaman minua” ( Psalmi 50: 15 ). Jos et pääse vapaaksi siteistäsi rukoile ja  pyydä Jeesusta  avuksesi. Silloin tapahtuu  takuuvarmasti, kuten hengellinen runoilija sanoo: ” Missä syntinen Jeesusta huutaa, siellä Taivaasta vastataan”.

Jussi Jokisaari